maanantaina, marraskuuta 19, 2007

Aamu

Mielenkiintoista, sillä yleensä huono olo ja ahdistus katoavat yön yli nukkuessa. Nyt olo on edelleen ikävä ja ahdistus alkoi heti kun silmät sai auki. Tyhjä tila vierelläni. Antaisin pyyteettömän rakkauteni ja uskollisuuteni jos siihen jonkun sopivan ihmisen saisin. Kaipaan kosketusta. Sitä, kuinka voi herättää toisen hymyyn hellin ja pienin suudelmin.

Ei sinkkuelämässä sinällään mitään vikaa ole, mutta tiedän, että olisin onnellisimmillani jos saisin elämässäni toteuttaa minulle tärkeimpiä asioita.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei muista, et sinä siihen vierellesi ketä tahansa huoli. Jos huolisit siinä olisi jo joku. Mutta tiedän, aamut ovat pahoja, mietin tässä juuri kerran että outoa kun illat ovat helpompia.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

niin, jonkun sopivan. :)

Ensimmäinen kirjoitti...

Onpa lohdullista, että joku muu ajattelee samalla tavalla... :) Onko tänä vuonna erityisen kamala marraskuu? Voimia.