Ääh, mä en kestä. Ei kenenkään kanssa voi olla näin helppoa, luontevaa ja mukavaa olla. Ensimmäinen halauksen ajan sain toimia lämpöpatterina ja miellyttävän pitkään siinä seisoimme vastakkain sanomatta sanaakaan. Tuoksu, kosketus, läheisyys. Lasit täyteen kuohuvaa ja lähes taukoamaton keskustelu läpi eri ruokalajien, samppanjan sekä jälkkärin. (Tehkää itsellenne palvelus ja tilatkaa tuota yksi pullo lähialkoonne. Aivan taivaallista ja parhaimmillaan jo nyt).
Hymyjen ja katseiden palloteltua samppanjapullon loppuun asti siirryimme jälleen kerran hieman mukavemmalle paikalle ja kuin huomaamatta olimme taas kiinni toisissamme ja sormeni sukivat hänen käsivartensa hentoa karvaa hitain ja hellin liikkein. Saatoinpa siinä yhden suudelmankin antaa kämmenselälle kun pelkkä puhaltaminen ei kuivuvia käsiään muuttuvan sään jäljiltä kosteuttanut. Keskustelua parisuhteista, olemisesta ja koskettamisesta. Sanoja, sormenpäitä iholla ja lämmin hengitys poskella. Oikeastaan koko ilta sellainen "jos kuolisin nyt, niin kuolisin onnellisena" -olo. Ja ensi viikolla hän sitten lupasi kokata vuorostaan. Elimistö täynnä endorfiineja vielä kolmen aikaan aamuyöstä kun vihdoin palaan saatilta.
Ja alustavasti kutsuin hänet myös joulua viettämään vanhempieni luokse, josta innostui kovasti. Perinteinen suomalainen elämys siis luvassa hänelle, pitänee varmaan ilmoittaa kotiin asiasta. :D
Ulkona vihmoo tuuli, joka vikisee ikkunanraoissa, mutta minua kutsuvat puhtaat lakanat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Eli yhteenvetona: suklaakakku petti ensimmäisen kerran?-)
Kyllä, mutta ottaen huomioon, ettei tarkoituksena ollutkaan sukupuoliyhteyteen pääseminen, niin kyllä se silti tarkoituksensa ajoi. :)
Ja eipä tuo ilta olisi tuosta yhtään paremmaksi muuttunut vaikka olisi jotain sellaista tapahtunutkin. Paljon mielummin etenen hitaasti siten, että joka kerralla hivuttautuu aina hieman lähemmäksi. Nautiskellen matkasta.
Voisko saada reseptiä? Pliis!
Heei... milläs mä sitten erottautuisin edukseni? :D
Ja eihän siinä muuta tarvita kuin jumalattomat määrät suklaata, voita, suklaata, kananmunia ja sitten vielä hiukan suklaata. Paloina taikinaan, sulatettuna kuorrutteeksi, raastettuna kuivien aineiden joukkoon... Käyttäkää mielikuvitustanne, googlatkaa "kladdkaka" ja soveltakaa sieltä. Sieltä tämäkin herkku juontaa alkujaan juurensa... ;)
Ja nyt yli yön seisoneena tuo on jo hieman kiinteämpää, mutta muuttuu suussa ihanan suklaiseksi mönjäksi ja kirjaimellisesti sulaa kielen päälle.
Ja kokeilkaa rohkeasti jotain makeaa valkkaria tai portviiniä luomuksenne seuraksi. Makea sherrykin voisi toimia hyvin.
Lähetä kommentti