lauantaina, elokuuta 25, 2007

Sunnuntai

Aloitin eilen kirjoittamaan blogausta otsikolla "Väsy", mutta se homma jotenkin jäi kesken kahden toisiinsa liittymättömän lauseen jälkeen. Mutta lyhyesti: Perjantaina hervoton humala, jatkoille vielä vaihtareiden tervetuliaisbileisiin, kolme tuntia unta, herääminen edelleen humalassa (ensimmäinen kerta elämässä BTW) ja pientä väsynyttä hekottelua, että nyt sitten pitäisi duuniin mennä. Normipäivä duunissa, kotiin, sohvapäivystys alkavien tv-ohjelmien ja puhelimen soinnin havaitsemiseksi ja seuraavana yönä 11h yöunet. Nyt on taas virkeä olo. :)

Itseasiassa olin perjantaina myös elämäni ensimmäisellä sightseeing-bussimatkalla Helsingissä ja tulin vihdoin käyneeksi Sibelius-monumentilla sekä temppeliaukion kirkossa. Äärettömän hieno rakennelma etenkin tuo viimeeksi mainittu. Lisäksi koko bussimatka tuli juteltua kaikkea kivaa yhden äärimmäisen mukavan ja hyvännäköisen saksalaisen vaihtarin kanssa. Itselläni ei henkilökohtaisesti ole juurikaan ongelmia kuormasta syömisen kanssa, mutta täytyy nyt katsoa miten asia tästä etenee...

Ai niin, se tyttö osoittautui sitten loppupeleissä varatuksi. Olenko oikeassa että mikäli pyydän jonkun tuntemattoman naisihmisen puhelinnumeroa lyhyen keskustelun jälkeen, on luontevaa olettaa että saatan olla mahdollisesti etsimässä hänestä jotain muutakin kuin kaveria? Ja jos olen, niin mikä hitto naisia vaivaa? :)

3 kommenttia:

Serika kirjoitti...

Vaikeita nuo tutustumiset. Joskus käynyt niinkin, että lyhyen jutustelun jälkeen olen maininnut, että olen sitten varattu ja silti on pyydetty numeroa. Sitten tietysti ajatellut, että ai se ihan oikeasti haluaa olla vain kaveri ja myöhemmin selviää, ettei asia olekaan niin. Minä ainakin niin mielellään haluaisin uskoa, että sitä voisi olla hyvää kaveria miesten kanssa, vaikka itse olisikin varattu, mutta ei se useinkaan niin yksinkertaisesti mene. Mutta olisihan se tyttö voinut siinä numeroidenvaihtotilanteessa jo mainita olevansa varattu, ihan vain varmuuden vuoksi. Tai ehkä se halusi vain pientä vaihtelua ja jännitystä elämäänsä vaikka vain tekstarien muodossa.

Hah, vai kännissä aamulla töihin. Minulle se taitaa tänäkesänä muodostuneen jo pikemminkin tavaksi kuin poikkeukseksi, vaikka eipä siinä mitään hienoa olekaan. Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan moista. No nyt jos yrittäisi ihan tosissaan vältellä moista touhua.

Merry kirjoitti...

Mä oikeastaan aina toivon, että numeron kyselijät etsii vain kaveria. Vaikka kokemuksen perusteella tiedän, että tuskin koskaan niin on.

Kuitenkin suhtaudun kaikkiin kyselijöihin vain kaverimielessä. Muuten alkais olemaan hirveät paineet, enkä luultavasti antais numeroani kenellekään.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

No joo, mutta jos keskustelu alkaa tyyliin "Hei, minulla on vakaa aikomus pyytää sinua ulos vielä tässä lähipäivinä, joten voisinko saada numerosi?" niin ei mielestäni tarkoitusperistäni pitäisi olla epäselvyyksiä. Mikäli tässä yhteydessä jo tehtäisiin selväksi oma sosiaalinen status, niin sen jälkeen voisin mahdollisesti kiinnostua hänestä myös vain kaverina. Mutta joo. Äh, mä meen takaisin töihin.