Ulkona sataa postimerkin kokoisia lumihiutaleita vaikka niiden karuna kohtalona on sulaa vetiseksi mössöksi heti katukivetykseen joudettuaan. Itse käytän uuden duunin joustavuutta hyödykseni ja työskentelen kotona muutamien presentaatioiden parissa. Joku voisi muuten perustaa webbisaitin, joka tarjoaa etätyömahdollisuuksia ja jonka osoite voisi olla esimerkiksi www.work-pantless.com . On muuten vapaana vielä. :)
Edeltävän yön sitten tuhlasinkin valvomiseen ja nyt ryystän hieman epäileväisen paranoidina ympäristöäni jatkuvasti tutkiskellen aamukahviani. Kyllä, olen alkanut juoda aamuisin kahvia. Aiemmin en ikinä, mutta ehkä sitä täytyy pitää Suomi-imagoa korkealla ja kovina kahvin- ja viinanjuojina täytyy olla usein ja äänekkäästi humalassa tahi hengailla kahvikupin kanssa.
Miten tulisi muuten menetellä jos uuden tuttavuuden kanssa jutustelee niitä näitä (vauvojen syömisestä, ihmisten uhraamisesta ja homostelusta, the usual stuff) ja siinä sivussa pyytää toista kuvailemaan itseään ja toinen vastaa kysymykseen laittamalla kuvan itsestään... Tietystikin on kohteliasta tässä yhteydessä antaa vastineeksi oma kuvansa, mutta on kumma jos tuollainen velvoittaisi mihinkään kun kerran on vain pyytänyt toista kuvailemaan.
Tai eihän siinä muuta ole kuin se, etten ole kovin valokuvauksellinen henkilö ja viimeisimmät mielestäni hyvät kuvat minusta ovat n. 5 vuotta vanhoja. Siis sellaiset joissa mielestäni näytän itseltäni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
tuo onkin muuten varsin tuttu ja huikean kiehtova ongelma, että mistä se ulkonäköidentiteetti muodostuu ja miksi - ja onko se muiden aistimaa totuutta vastaava ensinkään. miten sitä helliikään mielikuvaa niistä joskus vallitsevana esiintyneistä ulkoisista piirteistään, jotka todellisuudessa ovat olleet historiaa jo kenties pitkään. itse haikailen teini-iässä itseäni kuvaamaan vakiintuneen "pitkä ja hoikka"-adjektiiviparin perään. "pitkä" on todellisuutta edelleen, mutta "hoikka" vaatii jo melkoisesti hyvää tahtoa...
Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, että esimerkiksi hiusten pituus on muuttunut radikaalisti ja partamuotikin vaihtunut huomattavasti puolessa vuosikymmenessä. Ne kuvat eivät siis ainakaan vastaa todellisuutta.
Joskus olisi kiva tosiaan istuutua alas ja arvostella asteikolla yhdestä kymmeneen että kuinka paljon muistuttaa omasta mielestään itseään kuvassa ja kuinka paljon toisen mielestä. Muuthan näyttävät aina kuvissa onnistuneemmilta kuin itse, joten tuosta voisi tulla ihan mielenkiintoinen vertailu.
Keneltä sä sitten näytät kuvissa?
Höh. Ei tietenkään velvoita. Kohteliastahan se kai olis, mutta kuka sitäkään aina jaksaa?
Eri asia tietysti, jos omat motiivit sitä vastapuolta kohtaan on virtuaalisuhdetta pidemällä. Henk. koht. en ainakaan enää koskaan lähde tsekkaan ketään livenä ellen oo ensin nähny naamaria. Uskoisin tämän olevan jo aika yleismaailmallinen ilmiö. Ugh.
Arokettu: no en ainakaan ole itse tunnistavinani. Joku outo juopunut ja silmiään useasti räpyttelevä suht' samanpituinen kundi joka on pöllinyt mun vaatteet.
capri: Mahtaakohan se naama kuitenkaan sitä luotettavuutta lisätä? Ja eikös sokkotreffien ideana ole hieman se, että voi tavata toisen ilman mitään sen suurempia ennakko-odotuksia? Ei kai ne nyt täysin pahasta ole. Tosin ilman minkäänlaista kokemusta asiasta ei ehkä pitäisi huudella.
Pitäisi varmaankin laittaa profiili jonnekin nettideittipalstalle. Oppisi ehkä näitä internettapailun pelisääntöjä. Jos hieman ennen kahta aamuyöstä nukkumaan mennessä rehellisesti sanoo, että etsii seuraavaksi päiväksi jotain julkaisukelpoista niin ei kai siinä nyt pitäisi mitään pahaa olla? Hirviä hoppu tässä maailmassa. :)
Pyytämättä ja yllätyksenä...
Tuskin siinä luotettavuuden kanssa tekemistä onkaan. Mä en toki voi puhua kuin omasta puolestani, ja oma motiivini tohon olis se, että en välitä enää koskaan istua yhtäkään pakollista parituntista minkään navetalta haisevan, hamppua kasvattelevan pitkätukan kanssa xD
Mutta sanoiko joku, että sä olisit tehny jotain pahaa?
Ei, mutta oman kokemukseni perusteella juuri silloin kun mies ei tunne tehneensä mitään pahaa on hyvin suuri riski, että hän on loukannut naista mitä verisimmin. :)
xD Lie totta. Kaikki oliskin liian helppoa, jos ihmiset osais puhua/kysyä/ilmaista itseään suoraan.
Joo, silloin joskus kun minä olin aviomiesten välissä (oh, kuulostan ihan Zsa Zsa Gaborilta ja/tai ryhmäsekstaajalta) harrastin n. 5 minuuttia nettideittailua ja joidenkin herrojen mielestä on korrektia lähettää itsestään kuva joka on otettu kylpyhuoneessa. Ja kuvassa näkyi ainoastaan Wanha Yksisilmäinen. Se oli hieman hämmentävää, sellainen.
Että tällinen valokuvatarina tällä kertaa.
Lähetä kommentti