Sellainen hetki kun oikeasti voi heittää kaikki pöydällä olevat paperit, kirjat ja lehdet lattialle yhdellä kädenliikkeellä ilman että koko tilanne vaikuttaa säälittävän koomiselta. Näemmä niitäkin on siis olemassa mutta ei siitä sen enempää.
Eilinen matka alkoi kuin alkoikin aamuseitsemän tienoilla ja hieman toista tuhatta kilometriä tuli matkattua miltei yhtä mittaa. Varsin hyvässä hengessä ja muutenkin yllättävän nopeasti meni matka. Illalla sitten Puolalaisen kanssa kämpillä, tänään sitten raahauduimme viinimessuille, jossa saavutimmekin iloisen nousuhumalan pääosin ilmaisen viinin avustuksella. Nyt hän on käymässä kaverinsa luona syömässä kun oli suunnitelmat jo sopinut ja sieltä on taas tulossa illaksi/yöksi luokseni.
Ei vaan jaksa kantaa huolta huomisesta. Ei nyt. Asiat voi kohdata sitten kun ne ovat ajankohtaisia ja oikeastaan niitä on turha ennen sitä murehtia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti