Mökillä

Olen nyt täällä kaverini mökillä takkatulen äärellä yksinäni kun seuralaiseni on jo mennyt nukkumaan (joka on kaunis ilmaisu sammumiselle). Liekit lämmittävät ja palavista puista kuuluva ratina vahventaa sitä tunnetta, mikä minulla muutenkin jo täällä ollessani on. Juuri tällaista minä kaipaankin.

Vaihdoin pari tekstiviestiä Puolalaisen kanssa joiden jälkeen soitin hänelle, osin jakaakseni tämän tunnelman kanssaan, osaksi ehkä jopa hieman härnätäkseni. Takkatulen lämpö ja valo ovat kuitenkin sellaisia asioita, jotka haluaisin jakaa - jos ei nyt hänen - niin jonkun kanssa.

Ennen lähtöäni käymämme keskustelut ehkä kaatoivat hieman kylmää vettä niskaani mitä yhteisen tulevaisuuden suunnittelemiseen tulee, mutta se nyt on ollut aina tiedossa. Kaikesta tästä huolimatta nukuin kipu rintaani raastaen hän vierelläni ja aamulla ennen lähtöäni suutelin otsalle ja sanoin rakastavani.

Tavallaan olen jo luopunut toivosta ja viime yö oli yksinäisin, mitä olen ikinä viettänyt toinen vierelläni.

Ehkäpä tämä katkos tulee ihan sopivaan paikkaan.