Näissä uusissa sosiaalisissa ympyröissä on se mukava puoli, että paikallistuntemusta jo hankkineet tuttavat jo aika hyvin tietävät "mestat" ja kun joukossa on vielä armenialais-ranskalainen henkilö niin tuollaisestakin melko etnisen oloisesta ravintolasta saa varsin kodikkaan riittävällä tietämyksellä ja hyvällä porukalla.
Taksimatka takaisin oli myös varsin mielenkiintoinen - kuski sai sakot jostain syystä kun poliisit rutiinitarkastusta tekivät ja osoitetta haettiin kahdelta eri kartalta ennen kuin matkaa päästiin kunnolla jatkamaan. Ja tämä siis "tiedän tiedän!" -vakuuttelujen jälkeen.
Ruokaillessa suuremmalla seurueella aikaa sai kulumaan sen kolme ja puoli tuntia, suurin osa siitä varsin runsaan alkupalapöydän ympärillä. (note to self: se munakoisoviipaleisiin kääritty pähkinä-valkosipuli-yrtti-juusto/kerma/cremefraiche(?)tahna oli ihan lyömätöntä, muista kopioida).
Ja paikallisille naisille positiiviseksi piirteeksi myönnettäköön vielä flirttailun jalo taito. Suomalaiset ovat keskimäärin ihan liian jäykkiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti