En ole kilpailuhenkinen, mutta jonkinasteista tyydytystä tuo aina kun ohittaa jonkun kilpailuhenkisen. Tykkään toisinaan myös vittuilla ihmisille, liittynee tuohon samaan oireyhtymään.
Edelleen muistelen lämmöllä sitä kertaa kun yläasteaikoina, jolloin en todellakaan ollut urheilullisimmillani ja olin usein se neljänneksi viimeinen rivissä kun valittiin joukkuetovereita, kun olimme hiihtämässä murtomaahiihtoa ja paikalliset jääkiekkoilijakundit sitten päättivät olla nopeimpia. Kaverit sitten puskivat voimalla eteenpäin ja huitoivat koko lihastensa kapasiteetilla. Tekniikkaahan ei pojilla ollut juuri nimeksikään, joten perässä oli varsin helppo pysyä. Sitten puolta kilometriä ennen loppua pistin kakkosvaihteen päälle ja huonokuntoinen kohtuullisella tekniikalla hiihtävä meni helposti ohi kovakuntoisista lihasmöykyistä. Ei se, että pääsee kärkeen vaan se, että saa näpäyttää uhistelijoita. Sen takia saattaisin olla kilpailuhenkinen. Että pääsee vittuilemaan. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti