This seems like a fun comedy, especially for people who hate their jobs and can relate. Meaning, almost everyone. Now, the big promise of this film is actually not so much the comedy, but rather the fact that Neve Campbell is topless here.
Elokuva ei nyt kovinkaan kummoinen ollut, mutta jaksoi sen katsoa. (Neve kun on yläosattomissa vasta ihan leffan loppupuolella - tietenkin). Yksi mieleenpainuva sitaatti tosin elokuvassa oli, joka tarttui omiin kuuloelimiin erityisen voimakkaasti:
- What if he doesn't live up to your memory of him
- He would have still served his purpose
- Which is?
- A reminder of possibility.
Vaikka sitaatti hieman eri kontekstissa olikin, niin ehkäpä parasta Puolalaisessa on ollut se, että hän on muistuttanut minua siitä, että olen yhä kykeneväinen tuntemaan näitä tunteita toisia kohtaan. Että upea ihminen, josta välittää voi löytyä miltei mistä tahansa (tuolta muuten löytyy tuon kansallisuuteensa perustuvan nimityksen alkuperä. Ei sitä varmaankaan koskaan tarkoitettu mitenkään pysyväksi, mutta minusta ei ole koskaan ollut luontevaa nimetä ihmisiä vaikka A:ksi, V:ksi, N:ksi, RK62:ksi tai NMOVK:si).
Mutta on mukavaa, että puolitoista-pari vuotta eron jälkeen voi tuntea rakastavansa ja saada samantyylistä hellyyttä ja mielenkiintoa myös vastapuolelta. Muistuttaa mahdollisuudesta.
2 kommenttia:
Excuse you.
Ei tuo ollut mikään hyökkäys sinne suuntaan. :)
Lähetä kommentti