Tänään puolestaan pikaviestikeskustelu ei ollut likipitäenkään yhtä hirtehinen kuin viimeeksi vaikka hieman hitaanlaisesti liikkeelle lähtikin. Ja lopuksi hän totesi vielä sivumennen, että on nähnyt unta minusta viime yönä ja että uni päättyi - ensimmäistä kertaa elämässään - orgasmiin sekä unessa että tosielämässä.
Kutkuttavaa ajatella, että joku itselle tärkeä henkilö tuolla jossain ajattelee minusta tuolla tavalla. Edes alitajuisesti.
keskiviikkona, toukokuuta 14, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
Ei voi olla todellista. Pakko avautua, pitkään on asia vaivannut.
Mä en ymmärrä miksi jatkan tän blogin lukemista, olen kai masokistinen luonne.
Pitemmän aikaa on tullut ihmeteltyä tekstien omahyväistä kirjoittajaa. Omien sanojensa mukaan romantikko, täydellinen poikaystävä, viinien tuntija, kulinaristi, hyvännäköinen ja viitseliäs rakastaja, joka aiheuttaa jopa unissa orgasmeja.
Äääääääääää. Mun pää hajoo näistä jutuista.
Why do I keep doing this to myself? Noh, ehkä mä odotan että tipahdat sieltä jalustaltasi meidän tavallisten kuolevaisten joukkoon... As if that will ever happen...
Sen enempää edellämainittuihin asioihin kantaa ottamatta: tässä maailmassa ihan oikeasti on olemassa ihmisiä, jotka ovat keskimääräistä parempia monilla elämän osa-alueilla. Puhdasta tilastomatematiikkaa.
Miks se sun paremmuus ei sitten aidosti välity muille?
"Olen, parempi kuin muut, oo-leeen! Varmana! Nyt uskotte!!", ei ihan vakuuta.
Tunnen kyllä sinänsä monia hyvin fiksuja ja lahjakkaita ihmisiä, eli uskon tilastojen pitävän paikkaansa: keskivertoa 'parempiakin' on.
Mitäpä jos antaisit muiden arvioida itsesi ja ns. paremmuutesi? Niin saa yleensä luotettavamman arvion.
Mä olen erityisesti ihmetellyt sitä, että mikä saa sut luulemaan olevasi täydellinen poikaystävä? Se, että olet (ollut jo pidemmän aikaa) sinkku ja deittailet varattua? Vaikuttaa kieltämättä "erittäin täydelliseltä", heh...
(Paitsi, että olethan tietenkin sinkku ainoastaan sen takia, ettei sulle löydy riittävän täydellistä naista.)
Zorge vaan, mutta tapojesi mukainen IMO perusteeton nokka pystyssä kulkeminen provosoi mm. tämänkaltaisiin kommentteihin.
#2: Aika kattavan kuvan olet saanut minusta lukemalla satunnaisia muistiinpanojani. Koska olet viimeeksi tavannut minut ja miten oikeassa elämässä persoonani piirteet välittyvät?
Kukaan ei voi olla kaikille tietenkään täydellinen, sehän olisi idioottimaista sellaista väittää. Oikeissa olosuhteissa, oikealle ihmiselle. Kaikki eivät vain sitä tunnu ymmärtävän. :)
Ottaen huomioon, etten ole koko blogin pitämisen aikana kertaakaan seurustellut kunnolla voin väittää, että blogiini perustuvat havaintonne minusta seurustelusuhteessa ovat melko olemattomat.
Ja kyllä, olen sinkku koska odotan edelleen sitä jotakuta, joka oikeasti kolahtaisi. Läheisyydenkaipuuta on varmasti jokaisella, mutta seurusteleminen vain seurustelun vuoksi ei vaan ole se mun juttu.
Minä olen nähnyt sinut oikeassakin elämässä - en kylläkään seurustelusuhteessa - enkä voisi olla enempää samaa mieltä muiden masokistien kanssa. Lukiessa pohtii yhtenään, millä lihaksilla siellä taas uhotaan.
En ymmärrä, miksi luot itsestäsi noin poskettoman narsistisen kuvan vailla itseironian häivääkään. Vaihtoehtoisesti olet sellainen oikeastikin, mutta en ole vain ehtinyt nähdä.
Mutta niin, jotain teet oikein, kun täällä kaikesta huolimatta jaksan roikkua ja äimistellä.
Narsismi lisätty blogilistan tunnisteisiin. :)
Hypoteettisesti ajatellen jos näppäimistön takana istuukin narsistista persoonallisuushäiriötä sairastava ihminen? Olisiko se asia, jota narsisti mainostaisi blogissaan? Miten se vaikuttaisi asenteisiinne?
No, itseironia on tietenkin vaikeasti määriteltävissä tai sitten käsityksemme siitä ovat muuten vaan hyvinkin eroavaiset, mutta itse itseäni lainaten en ole ihan valmis allekirjoittamaan sitä, että kaikki kirjoittamani olisi täysin vakavalla naamalla rustattua:
"Takaisin Kallioon™ aloitti toimintansa kesällä 2006 muotoaan hakevana erovalitteluna ja on hiljaa laajentunut suppeahkon lukijakunnan omaavaksi ihmissuhdeblogiksi, jossa suuruudentuntoinen poikamies yrittää vakuutella maailmalle omaa ylemmyyttään."
Ja sitäpaitsi länsimaisen horoskooppiopin mukaan kaikki leijonat ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän narsisteja.
Jos kirjoittaisit blogiasi vain IRL kamuillesi (joilla on 'the virallisesti oikea' kuva sinusta), niin tämä olisi salasanan takana.
Väitän, että kirjoitettu vapaamuotoinen teksti kyllä välittää ihmisestä riittävän kuvan. Ja tästä blogista välittyvä kuva on omassa lajissaan ainutlaatuinen: ylimielisyyden määrä suhteessa ylpeyden aiheisiin on todella huomattava.
Jännä kyllä tuo tarpeesi määritellä oma elämäsi hohdokkaammaksi kuin muiden. Riippumatta siitä, mitä ja millaisia elämäsi realiteetit (aineelliset tai henkisemmät) ovat.
Veikkaan, että olet ihan keskiverto-opiskelija jossakin AMK:ssa tai vastaavassa, teet normiduunia opiskelun ohella ja ilmeisesti asustelet Kalliossa, yksiössä... Kaltaisiasi 'jumalolentoja' ei ole maassamme ihan yksi tai kaksi, vaan "hieman" enemmän, eikä kaikilla heistä ole mitään tarvetta kulkea nokka pystyssä / leijua blogissaan. Mikä onkin varsin ymmärrettävää ja voisiko sanoa realistista.
Täytyy myöntää, että yhdessä asiassa sä olet lyömätön: Sulla on helkkarin hyvä mielikuvitus! Jos minut iskettäisiin keskelle sun elämää, en onnistuisi mielikuvitustani ankarasti pinnistämälläkään näkemään siinä yhtikäs mitään luxusta, mutta sun näkökulma on toinen. (Hyvä tietysti sinun kannaltasi! Jaksatpahan viihtyä elämässäsi.)
Anyway: Huvitan välillä itseäni keksimällä erilaisia tarinoita elämästäsi... Erosi exästäsi lienee hoitunut jokseenkin tähän tapaan:
TK: "Honey, olen aivan liian täydellinen poikaystävä sinulle. Meidän täytyy erota!"
TK:n exä: "Joo... no, etsä nyt ehkä liian täydellinen ole, josko edes riittävän, mutta erotaan nyt vaan, kyllä se mulle sopii."
TK: "Älä sure, tarjoan sinulle vielä ritarillisesti lasillisen Romanée-Contia, ennen kuin poistun viettämään täydellistä luxuselämääni Kalliolaiseen yksiöön. (Wuhuu!) Olen jo hieman sisustanutkin siellä... Macintosh tietokoneeni lepää Askosta hankitun kirjoituspöydän työtasolla ja noin 20 neliön suuruista lattiaa peittää käsinsolmittu villamatto. (Unbelievable!) Ensimmäisen ylhäisenyksinäisen aamuni kunniaksi tulen laatimaan luxusaamiaisen lähi-Siwasta hankituista tykötarpeista, käyttäen apuna keittokomeroni tarjoamia loistavia puitteita, kuten sähköhellaa. (Bravo!) Kuten huomaat, sinkkuelämästäni tulee ab-so-luut-ti-sen ylellistä! Pahoittelen, että et voi enää osallistua ainutkertaisen loistokkaaseen elämääni ja minäkin tulen varmasti kokemaan muutamia haikean yksinäisiä hetkiä, mutta olen jo karaistunut siihen: huipulla tuulee aina."
TK:n exä: "Jep, jep."
TK: "Ole huoleti, tulen kyllä muistamaan sinua syntymäpäivänäsi ja muina merkkipäivinä. Silloin lähetän sinulle tervehdyksen upouutukaisella iPhone puhelimellani, joka on muuten jo tilauksessa!"
TK:n exä: "OK."
TK: "Osaan myös huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastani ihan omin avuin, joten voit uskoa, että tulen päivittäin lähtemään luxus-työpaikalleni tai luxus-opiskelupaikkaani hiukset Paulilta (!) tuoksuen."
TK:n exä: "Selvä pyy."
TK: "Odotan innolla, että tulen saamaan loistavaa palautetta poikkeuksellisten luxus-työtehtävieni, kuten videoeditoinnin (Wau!) loistokkaasta suorittamisesta. Olenhan sillä saralla lähes korvaamaton kyky!"
TK:n exä: "Ai niinkö?"
TK: "Saatan jopa lähitulevaisuudessa rekrytoitua ulkomaille, siis ul-ko-mail-le. Mikäli niin käy, on mahdollista, että jonain päivänä ykskaks yllättäen tervehdin sinua Skype-puhelulla."
TK:n exä: "Ahaa..."
TK: "Nyt kun super-palkastani ei enää tuhlaudu senttiäkään teidän vähemmän täydellisten ihmisten menoihin, voin keskittyä kannattavaan sijoitustoimintaan, kuten viinipullojen osteluun ja varastoimiseen. Onneksi rahapula ei muutenkaan uhkaa minua aivan heti, sillä olen voittanut 366 euroa pokerissa. (Great!)"
jne.
Ihan hyvä oikeastaan, että olet puitteiden ja resurssejen osalta mitä ilmeisimmin hyvin tavallinen talliainen, sillä muuten tuollainen ylimielisyys voisi käydä ympäristölle vahingollisemmaksi. :)
Hih, ei voi kuin hymyssä suin lueskella tuota. Loistokuvaus ja erinomaisen viihdyttävä. :)
Ero tapahtui kuitenkin ilman mitään sen kummempaa draamaa, aika pitkälti yhteisellä päätöksellä kun molempien intressit alkoivat lipua muualle. Eikä exä mitenkään huonompi tai parempi ollut, ihan tasavertaisena häntä kohtelin ja kohtelen edelleen.
En kiellä hetkeäkään, ettenkö olisi materialisti. Se nyt varmasti näkyy myös blogissa. Sitäpaitsi macit eivät ole mikään juttu enää, silloin yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella kun Appletaivalta aloitin niin ne vielä oli. :) Sitäpaitsi huomattavan suurella osalla Helsingin blogaajista on macci, joten mitään kovin uniikkia siinä ei ole.
Ja tuosta puuttui ihan selkeästi vielä Gantin pussilakanamaininta, vaikka ilmeisen tarkasti oletkin muuten blogia läpi kahlannut. Ja Exälle olisin tarjonnut vintage-Veuvea tuossa tilanteessa. DRC:tä en ole (vielä) päässyt maistamaan.
Lähisiwaa en käytä juuri koskaan, se on kauhea helvetinloukku, jossa joutuu aina jonottamaan ja valikoimakin on vielä surkeahko. Ensimmäinen yö meni jonkin kumman perversioni takia keskellä tyhjää huonetta sijaitsevalla sängyllä ja aamiaista en syö yksin ollessani oikeastaan koskaan. Täten jo pelkkä aamiaisen syöminen on mainitsemisen arvoista, mutta jos luona on vieraita, niin mielummin sitä sitten syö pidemmän kaavan mukaan ja nauttii aamiaisesta täysin rinnoin kuin vain keittää nopeat sumpit.
Onnekseni raha-asiani eivät todellakaan ole kiinni 366 eurosta.
Ulkomaille muutto ja siellä työskenteleminen nyt lienee käynyt jokaisen päässä ainakin idean asteella. Mitä ihmeellistä siinä nyt muka on?
Paul Mitchellin hiustenhoitotuotteet ovat luksusta johonkin Sunsilkiin ja Fructis Garnieriin verrattuna, vaikka suurimmat kicksit sainkin vain sampoon ja hoitoaineen tuoksusta.
Jos työpaikkani kaiken vuodatuksen jälkeen vaikuttaa luksukselta, niin sitten on lukijalla päässä vikaa.
Ja mainittakoon, että despair.comin demotivaattoreista suosikkini kuitenkin on tämä. Totta nimittäin joka sana. :)
Ja tosiaan, blogia en ole koskaan kirjoittanut IRL-kamuilleni. Edelleen tämä on ennen kaikkea henkilökohtainen päiväkirja.
Mitä arjessani toisinaan vilahtelevaan luksukseen tulee, niin toisille Kobe ja La Landonne 2003 ovat luksusta. Tai sadan dollarin sateenvarjo, Riedelin lyijykristalli ja räätälöidyt vaatteet.
Ei sillä, ettenkö Dr. Oetkerin pakastepizzoja söisi toisinaan kuten muutkin "tavalliset opiskelijat", mutta nautin myös siitä, että voin nauttia ystävieni kanssa samppanjaa kun siltä tuntuu.
Nyt nukkumaan kuitenkin, olen nimittäin kaikesta tästä huolimatta kuolevainen ja tarvin unta.
Ei vitsi, Masokisti #2, repeilin ihan täysillä :D Well said, my man, well said!
Tosin mieleen tuli heti itse herra TK:nkin korjaama fakta, eli se ihan ulkomailta asti tilattu sadan dollarin sateenvarjo.
TK tosin oli varmaan surullinen sen ostaessaan, kun dollarin kurssi oli jatkanut tasaista tippumistaan, joten euromäärissä sateenvarjon arvo ei sitten ollutkaan kovin kova...
Ja kyllä, TK:n replaus kyseiseen kommenttiin kertoo aika paljon. Varsinkin se lähi-Siwan kommentoinnista alkava jakso ;)
Ja olikos Masokisti #2:n kirjoituksessa maininta TK:n tietoteknisestä ylivertaisuudesta? Tai siitä, kuinka ihana poika hän on äidilleen?
TK on mies joka näyttää sekä Patrik Antoniukselta että Kristian Meurmanilta. IIK, ihanaa! Kaikkien naisten polvet tutisevat ja puutarhan kukkien sisimmät sopukat kostuvat. Ota minut, ota meidät kaikki, TK! Äläkä unohda jääpaloja, niillä hiveleminen on NIIN ihanaa ja kekseliästä!
Pitää myös muistaa, kuinka ahdistunut TK oli käydessään visiitillä exänsä omakotitalon rakennustyömaalla.
"Siis minä, TK, muuttaisin landelle ja sitoutuisin, yyh, ahdistavaa! Olen sentään city-sinkku! Ehkä jopa Kallion tunnetuin, ainakin virtuaalisesti. IRL pelaan ulkomaalaisten, varattujen naisten kanssa, ja se jos mikä on siististi cool. I'm so happy with my life, so happy with myself. Elämä on niin ihq!!!"
Pentele! Asiallinen meininki täällä :D
Lisää!
TK, et tietenkään asio lähi-Siwassa, et missään tapauksessa. Sehän olisi täysin korkea-arvoiselle opiskelijan statuksellesi sopimatonta. Sä asioit ilman muuta... Valtsussa! (Huge difference!) :D
Tuli mieleen, että tästä blogista saisi helposti kehiteltyä huumori spin-offin: Takaisin Kontulaan, jossa tyyppi leijuisi sillä, että hänen olkkarissaan on kokolattiamatto... Esimerkiksi.
Sä olet kyllä markkinamiesten näkökulmasta unelma-kuluttaja. Jaksat muista tuntemistani länsimaalaisista ihmisistä poiketen intoilla ihan tavallisista kulutushyödykkeistä, kuin olisit ainoa, joka niitä omistaa... *virn*
Kerro nyt vielä, että miten se sun paremmuus ilmenee? Siten, että olet tavallinen opiskelija, luultavasti keskiverto arvosanoin, etkä varmasti edes yliopistossa (päätellen tuosta kaiken kattavasta kritiikittömyydestä jolla suhtaudut ennen kaikkea itseesi), käyt normiduunissa ja asut edullisessa kaupunginosassa sijaitsevassa yksiössä, jota tuskin olet työtuloillasi hankkinut? Mulla ei vaan leikkaa. (Sitäpaitsi on helvetin hauskaa lukea uudestaan ja uudestaan sun perusteluja sille, että miten ja miksi olet ainaskin 1000 kertaa parempi!!!)
Tiedoksi: Kaikki muut Suomen yli 1 260 000 opiskelijasta eivät asu hikisessä opiskelijasolussa, järsien pakastepizzaa. Joten, vaikka haluaisit kerskailla nimenomaan muille opiskelijoille käsittämättömällä überluxus-elämäntavallasi, se saattaa mennä hieman hukkaan. (Lukuun ottamatta viihdearvoa.) Saati, että muut mahdolliset lukijaporukat ymmärtäisivät, että mikä tuossa sun normielämässä on niiiiin hienoa.
*****
Puke, kiva jos onnistuin viihdyttämään! :)
Mun tarinasta unohtui sekin, että TK on varmasti kehittänyt ahkerasti notkeuttaan, pystyäkseen antamaan itselleen ihanan, öljyllä silatun selkähieronnan, koska kukaan koko maailmassa ei ole yhtä hyvä hieromaan kuin hän! *yyyh*
#2:lle:
Luksus itselleni on jotain edes hieman tavallisuudesta poikkeavaa ja vertaan sitä suhteessa jo omistamiini tavaroihin, en niinkään muiden louisvuittoneihin. Tässä tapauksessa "kallis design-sateenvarjo" on ihan vitunmoista luksusta, ylettömän tuhlailun kulminaatio, kun aiempi sontikka oli kahden euron tuulenpuuskasta hajoava peltiritsa. Eivätkö asiat, joita minä pidän luksuksena omassa elämässäni ole määritelmällisesti siis luksusta? Näitä asioita hankin siksi, että niistä itse pidän. Arvoviinin kellarointi puolestaan tuo puteliin tiettyä tunnearvoa ja siten edesauttaa siitä saatavaa nautintoa.
Minulle on sinällään yhdentekevää, että onko jokin tavara määritelmällisesti luksusta (tuotteen kysynnän hintajousto yli yhden). Tuote tai palvelu on minulle luksusta, mikäli se ei ole minulle elintärkeä ja tuottaa mielihyvää. Jos nämä tuotteet ovat sinulle überluksusta, niin mikäpä siinä.
Valintataloista tai siwoista on mielestäni ihan turha itkeä kun Lafayette Gourmet on vähän turhan kaukana. :) Peruselintarvikkeet kuitenkin on järkevintä hankkia läheltä ja normaalista ruokakaupasta saa osapuilleen kaiken tarvittavan normaaliin elämiseen.
Ja tarkoituksenani ei ole todellakaan mitenkään kerskailla - kunhan kirjoittelen ylös (henkilökohtaiseen päiväkirjaani) asioita, joista olen näiden vuosien aikana nauttinut. Yhtä hauskaa niitä varmasti on lukea kuin siitä, kuinka lapsena joku tietty irtokarkki kioskilla oli niin maailman parasta. Ikävää, jos materialistisuuteni häiritsee, mutta länsimaiset ihmiset vaan sattuvat olemaan tuotemerkkien ympäröimiä.
Voisitko tarkentaa kysymystäsi jotain tiettyä hyvyyden osa-aluetta koskevaksi, mielellään sellaista jossa olen selkeästi sanonut olevani muita parempi.
Arvosanat ovat keskivertoja paremmat nyt kun asian esille otit, mutta se ei ainakaan itselleni ole mitenkään erityisen tärkeä asia. Muista numeerisista arvoista taas esim. ÄO:n suhteen olen hyvin vahvasti Stephen Hawkingin linjoilla.
Olisi myös mukava nähdä lista ei-normiduuneista. Tietäisi sitten että mihin kategoriaan asettuu, vai ovatko kaikki duunit loppupeleissä normaaleja (oletan nyt, että normiduunilla viittaat normaaliin työhön).
puke:
Kuusi vuotta Kalliossa asumista, muutto yhteen naisen kanssa Kirkkonummelle... Logiikkasi on hieman eriskummallista ainakin tuon sitoutumiskammoisuuteni osalta realiteetteihin verrattuna.
Se, että olen jossain vaiheessa ollut yksipuoleisesti ihastunut yhteen varattuun ulkomaalaiseen tämän Puolalaissäädön lisäksi ei liene kovinkaan hyvä pohja monikon käyttöön tuossa argumentissasi. Tyytyväinen olen kyllä elämääni, mutta siinä ei varmaankaan ole mitään pahaa?
Ja en todellakaan tiedä, mistä olet sitä ahdistuneisuutta löytänyt tuon kuukauden takaisen kirjotuksen lomasta.
Se, että joku minua toisennäköiseksi sanoo on taasen kuriositeetti, jonka olen vain kirjannut ylös.
TK: "Jos nämä tuotteet ovat sinulle überluksusta, niin mikäpä siinä."
Siis nimenomaan EIVÄT ole. Siksi ihmettelenkin, että mitä vouhottamisen aihetta niissä on.
Mutta intoile ihmeessä edelleen, kun kerran sulle niin keskeinen elämänsisältö tuo materia.
Normiduuneista: Asiakaspalvelutehtävät, myynti, tekninen tuki jne.
Osuiko?
*****
Yllättävän nöyräksi muuten yhtäkkiä heittäydyit. Veikkaan tosin, että ohimenevä häiriö...
P.S. Ehkä kantsis sinne ÄO testiin kuitenkin joskus rohjeta. Ulkopuolisiin arvioihin on ihan hyvä totutella.
Ei mielestäni asiallisessa keskustelussa ole mitään nöyristelemistä. Jos nyt alkuvaiheessa kommenteillani provosoinkin anonyymejä ja uusia nimimerkkejä niin se ei silti tarkoita sitä, ettenkö olisi valmis myös asioista keskustelemaan, vaikka kieltämättä onkin ollut hieman sellainen olo, että kommentoinnin motivaattorina on ollut provokaatio henkilökohtaisuuksiin menemällä.
Lähetä kommentti