Puolalainen on leikkauttanut hiuksiaan hieman lyhyemmäksi. Suihkussa ensimmäistä kertaa lyhtentyneitä hiuksia pestessä tokaisi, että mitäköhän hänen kaverinsa tai vanhempansa ajattelevat asiasta. Tietenkin tuossa listassa esiintyi myös hänen poikaystävänsä, mutta huonon lauserakenteen johdosta teen siitä oman kokonaisuutensa: jotenkin koomiselta vaikutti spontaani "and my boyfriend or whatever" -viittaus siinä lämpimän veden alla pestessäni hänen hiuksiaan.
Äh, ei se auttanut.
No kuitenkin. Hän totesi, ettei oikein enää itsekään tiedä, että mikä se heidän suhteensa on ja että tämän huonompaa tilannetta puhua asiasta ei varmaankaan oikein ole. Itse kyllä olisin heti keksinyt muutaman, mutta hillitsin itseni. Tuntuu kyllä, että elämme täällä niin hänen todellisuudestaan irrallaan olevaa elämää, että tuskin tässä kannattaa mitään sen suurempia kuvitella. Se elämä, mitä kuitenkin elämme tuntuu todelliselta, rehelliseltä (meidän kahden välillä) ja uskomattoman hyvältä. Onneksi sitä kestää vielä kuukauden verran ja suurin osa siitä tulee vietettyä yhdessä, joko kotia leikkien tai reissussa ollen.
keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
:( Jotenkin niin surullista. Sinullekin vain pelkkää hyvää ja kaunista toivoisin (ripauksella synkkyyttä, että osaisit arvostaa).
Lähetä kommentti