Kaverit ovat toisinaan puolihumoristisesti todenneet, että minusta tulisi joskus hyvä vaimo jollekulle. Päätin tuossa matsin alkaessa olevani nälkäinen, mutta huomasin jääkaappini ammottavan tyhjyyttään yhtä porkkanaa lukuunottamatta. Kaapista löytyy myös jauhoja ja yllätyksekseni löysin kuin löysinkin kaapin perukoilta myös kuivahiivapaketin niin siinä veivasi helposti satsin porkkanasämpylätaikinaa kohoamaan. Pitäähän sitä kisaevästä olla.
Tuoreet sämpylät kun menevät ihan sellaisenaan pienen voinokareen kanssa tai toisaalta pieneen maljaan voi myös laittaa hyvää oliiviöljyä ja lorauttaa hieman balsamicoa perään ja siinä sitten dippailla vielä lämpimiä leipiä... Elämän yksinkertaisia iloja.
Kohoamisen odottaminen vaan hieman syö miestä, mutta kohtahan tuo kakkoserä alkaa. Ehtii sitten varmaan viimeisellä minuutilla saada ensimmäisen sämpylän käteensä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti