Kansainvälisessä suhdetoiminnassani on tapahtunut mielenkiintoista kehitystä. Eilen yöllä nimittäin sängyssä tuli keskusteltua taas hieman parisuhteellisuusasioita ja siinä sivussa toinen osapuoli tuli maininneeksi, että olen ollut hänen mielessään todella paljon, joka on hänestäkin hieman huolestuttavaa olosuhteet huomioonottaen. Puhe kun oli yhteisestä ajasta, sen vääjäämättömästä lyhenemisestä ja muusta niin ensimmäistä kertaa kävi ilmi, että luopuminen ei ehkä olekaan täysin yksipuoleista.
Mutta sitä ehtii miettiä sitten ... vajaan kuukauden päästä. Huokaus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti