Syy susannahaavistomaiseen otsikkoon lepää siinä tosiseikassa, että pelkällä odotusta -otsikolla olen jo aikanaan kirjaillut jotain, ilmeisen odottavassa mielentilassa silloinkin, joskin vielä Sakusta kiinnostuneena.
Tulin lupautuneeksi esiintymään Puolalaiselle jossain vaiheessa kitaran ja ääneni kera. Onhan tuo puoliakustinen Fender El Rio tuossa jo hyvän aikaa käyttämättömänä makoillutkin telineessään. Fakta kuitenkin on se, että olen kitaraa soittanut vähänkään aktiivisemmin viimeeksi joskus lukioaikana ja yleisön edessä soittamisesta ja laulamisesta on vähintäänkin yhtä kauan.
Hmm... This one goes out to the one I love. This one goes out to the one I've left behind. Another prop has occupied my time... Pitäisköhän... :)
Tämänkin ajatusvirran keskeytti viesti, jossa hän ilmoittaa olevansa matkalla ja saapuvansa luokseni pian. Pari päivää vapaata huomenna ja ylihuomenna, joten eiköhän tässä jotain tule vielä runoiltua jahka näennäisiltä kiireiltä kerkiää. Viikonloppu keskellä viikkoa, nauttikaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Masokisti #2, pistähän muistiin seuraavaa luksustarinaa varten: telineessä lepäävä puoliakustinen Fender El Rio, sellaista kun ei ihan joka pojalla olekaan ;) Puhumattakaan että sitä osaisi soittaa (ja jopa laulaa itseään samalla säestäen) ja valloittaa naisen sydämen musisoiden :) Ahhh, on se meidän TK vaan niin ihq!
Niin, pariinkymmeneen vuoteen kun ei ole noita valmistettu, niin ei niitä varmasti hirveästi ole. :)
Tiedoksi muuten, että perseeni pyyhin sitten Lambi Satiniin, nenän eritteisiin käytän kotioloissa Nessua ja yhtyessäni naisiin päälläni on mitä useimmin Durexia. Ruuanlaittovälineet pääasiassa Hackmannilta ja Le Creusetilta.
Kannattaa muuten varoa kulutusjuhlaa. Siellä on vielä enemmän tuotemerkkejä mainittuna. Ja kaiken maailman muotiblogit! Uuh... Mikäli brändit kiihottavat niin paljon, että oikein pitää kommenttilaatikossa toistaa, että mitä isäntä onkaan ylle kirjoittanut niin suosittelen vaihtoehtoisesti jotain muotiblogia, missä ei juuri muusta puhutakaan tai sitten jotain täysin tuotemerkkivapaata blogia luettavaksi. Kun nitinästä päätellen tuo brändien mainintafrekvenssi ei ainakaan pukelle ole missään muodossa optimaalinen.
Pahoittelen aiheuttamaani tarvetta avautumiseen.
Jep, huomioitu on & muistiin merkitty! :)
Siis ihan vaan päänuppiin. En sentään kirjaa pidä TK:n lesoilusta.
Ei kyse ollut vain merkin mainitsemisesta. Myös siitä, että sanottiin puoliakustinen ja telineessä makoileva. Tarpeettomien yksityiskohtien mainitseminen sillä tavalla, että lukijalle pyritään luomaan vaikutelma, että niissä olisi jotain hienoa, se näkyy olevan tämän blogin tavaramerkki. Oli sitten tahallista tai tahatonta.
Esitysteknisessä mielessä on olennaista, että kitara on puoliakustinen. Koska Fender tunnetaan enimmäkseen Stratocasterista ja Telecasterista, on mielestäni ihan hyvä selventää, että kyseessä ei ole se, mikä useimmille pelkästä Fenderistä tulee mieleen. Ei sillä, ei itseänikään varmaankaan kiinnostaisi hirveästi että onko jonkun viulu altto- vai tavallinen, mutta en silti säntäilisi huutelemaan alttoviulun omistajalle että "Pakkoxon keulii et sul on ISOMPI?!??!!11! Vähänx oot leso!"
Puoliakustiseen päädyin siitä syystä, että olin jo kasvanut pahimmasta hevikepittämisestä yli ja halusin kitaran, jota pystyn soittamaan akustisesti, mutta jonka soittoa pystyy myös äänittämään helposti kun mikitys on tehty jo tehtaalla valmiiksi ja tarvii vain lyödä piuha sisään. Ei mitään hienoa, vain käytännöllistä.
Telineessä makoileva soitin itselleni on taasen merkki siitä, että sitä ei käytetä. Tämän takia sen mainitsin. Se siis selventää sitä, etten ole oikeasti soittanut pitkiin aikoihin kitaraani.
(Lisäksi voisin tietenkin kysyä, että miten/missä sitä kitaraa sitten pitäisi säilyttää? Kaapin päällä? Sohvan alla? Sängyllä, josta sen aina nukkumaan mennessä siirtää lattialle?)
Se, että tulkitsette asioita kerskailuna tai leuhkimisena kertoo mielestäni enemmän lukijasta kuin kirjoittajasta.
TK:"Se, että tulkitsette asioita kerskailuna tai leuhkimisena kertoo mielestäni enemmän lukijasta kuin kirjoittajasta."
Ja mitähän se mahtaa kertoa?
Luulen, että meitä on aika monta ns. samassa veneessä. Suurin osa ei tosin varmaan enää jaksa viihtyä näissä maisemissa.
Moi moi! En jää kaipaamaan. :)
Lähetä kommentti