Hot stuff

Tykkään syödä tulisia ruokia ja joskus jopa vaivaudun niitä kokkailemaan. Tänään olen tehnyt thaimaalaistyyppistä, ei mitenkään autenttista mutta silti herkullista punacurry-kookosmaitokanaa. Motivaatio iski kun huomasin, että minulla on kaapissa säilykkeenä wok-vihanneksia ja kookosmaitoa, jotka menevät vuoden päästä vanhoiksi. Eli toisin sanoen ovat olleet siellä jo aika pitkään.

Ja vaikkei tämä mikään kokkausblogi olekaan, niin tämä on sen verran helppo ja maistuva ruoka, että laitetaan nyt resepti jakoon. Itse en tosin juuri koskaan kokkaa reseptistä vaan enemmänkin fiilispohjalta, joten etenkin raaka-aineiden määrät voi säätää omaan makuunsa sopiviksi.

1 iso sipuli
1 purkki bambunversoja / wok-vihanneksia
Muutama tomaatti
300 g kanaa (jos haluaa lihaisamman ja äijämäisemmän niin sitten tuplat.) Myös katkaravut toimivat.
2 tlk kookosmaitoa (yhdellä tulee hieman kiinteämpää ja väkevämpää, jos tykkää)
n. 3 rkl punacurrytahnaa
sokeria
n. 3 rkl kalakastiketta/soijaa
Maun mukaan tuoretta chiliä

Autenttisemmaksi homman saa viipaloimalla mukaan muutaman kaffirlimen lehden ja hieman holy basilia, mutta noita ei nyt sattunut kaapissa olemaan. :)

--

Lämmitä öljyä (itse käytin chiliöljyä, mutta kuten exälle puhelimessa totesinkin, voisin kernaasti kutsua kapsaisiiniin tottumattoman vihamieheni syömään tätä luokseni. Omituisena yksityiskohtana makuaististani voisin myös todeta, että minusta myös muskottipähkinän ympärillä oleva "mace" on tuoreeltaan ja paljaaltaan varsin maukasta.) Huomaa selkeästi ettei minusta ole ruokablogaajaksi, joten aloitetaanpa alusta:

Lämmitä öljyä ja lisää pieneksi pilkottu sipuli, kuullota. Lisää sitten viipaloidut kanan rintaleikkeet ja paista pinnat umpeen. Lisää punacurrytahna ja wok-vihannekset. Paista ja sekoita hetki, lisää sitten kookosmaito. (Ja tosiaan maun mukaan pieniä, vaarattoman näköisiä mutta infernaalisen tulisia chilejä). Mausta sopivaksi kalakastikkeella/soijalla ja sokerilla. Saa antaa poreilla hetken aikaa kun riisi kypsyy. Juuri ennen tarjoilua sitten lisätään reiluiksi lohkoiksi pilkotut tomaatit ja annetaan niiden hautua siten että ne hieman pehmenevät.

Tarjoillaan Jasmiini- tai Basmatiriisin kera. Riisistä saa mukavan irtonaista kun sen ennen keittämistä huuhtelee muutamaan otteeseen, jotta tuotteesta saadaan ylimääräiset tärkkelykset pois. Nauttikaa!

Ooh, Jim!

Enpä ole aiemmin juuri JIM -kanavaa seuraillut, mutta sehän on kaikessa stereotyyppisessä äijämäisyydessään aivan täydellistä koomailukatsottavaa. Autoja, grillaamista, remonttiohjelmia, extremeurheilua ja kaikkea muuta miesohjelmaa. Ei tuota muuten seuraisi, mutta kun tarkoituksena on vain tuijottaa mitään ymmärtämättä televisiota odottaessa sopivaa nukkumaanmenoaikaa, niin kanava täyttää kaikki toiveet.

Nyt teen kuitenkin omaa henkilökohtaista historiaa ja menen ennen kymmentä sänkyyn. Hyvää yötä!

Oih, pääsee nukkumaan!

Judy soitti ja joutui valitettavasti perumaan illan tapaamisen liiallisiin koulukiireisiin vedoten, mutta huomenna varmaankin nähdään. Sopii enemmän kuin mainiosti, sillä olen aika puhkiväsynyt olemattomien yöunien jälkeen. Nyt on vain ongelmana, että kituuttaisiko iltaan asti nukkumatta vai ottaisiko päiväunet sekoittaen unirytmin jälleen kerran ihan kokonaan. Koska tuskin ennen kahta pääsen nukkumaan jos nyt päikkärit tuhisisin.

Duunissa alkaa ehkä toivottavasti tapahtumaan tässä lähiaikoina kun pääsen suunnittelemaan ja toteuttamaan meidän uutta Intraa ja työsoppariasiatkin pitäisi saada kohdilleen toivottavasti tämän viikon aikana.

Ensi viikolla taasen puolestaan selvinnee Lontoo-keikan kohtalo. Eli että tuleeko blogista expat-seikkailu seuraavaksi vuodeksi vai kesän mittainen päämäärätön vaeltelu halki Etelä-Amerikan. Tai jotain muuta mukavaa. Aika näyttää.

Tupakoinnin hyvistä puolista

Olen ennen tätä päivää ollut täysin tietämätön siitä, että tupakasta voisi oikeasti olla jotain hyötyä. Nyt olen kuitenkin itse henkilökohtaisesti saanut todettua, että ihmiset, joiden vaatteisiin ja ihohuokosiin on pinttynyt pistävä poltetun tupakan aromi ja joiden vierellä ei yleensä mielellään istu voivat olla varsin hyödyllisiä. Kuten esimerkiksi tänään kun kolmosen ratikassa joku takaosassa istuva dena oli hajusta päätellen käyttänyt raitiovaunun tuolia wc-pönttönä isommalle asialleen. Matkan keskustasta Kallioon kesti juuri ja juuri kun etuosassa tuollainen nikotiinihirmu istui vierellä ja suurimmaksi osaksi peitti takaa tulevat hajut alleen.

Eli kiitos tupakoitsijoille, tuoksutte hieman paremmilta ja voimakkaammin kuin housuihinsa paskonut pummi. Pelastitte päiväni.

Vihaan unettomuutta

Oikeasti voin syyttää vain itseäni siitä, että nukun aamulla liian pitkään vaikka tiedän, että seuraavana päivänä pitäisi olla ylhäällä jo aamuseitsemältä. (4h ja 45min herätykseen). Tykkään vaan nukkua pitkään, minkäs sille mahtaa.

Alkuviikko on ollut harvinaisen mitäänsanomaton, joten ei ole tännekään tullut mitään kirjoiteltua. Huomenna tänään illalla on alustavasti Judyn kanssa sovittu että käydään "yksillä", mutta tarkemmat suunnitelmat ovat vielä avoinna. Pitänee kuitenkin ottaa päikkärit ennen sitä kun nämä yöunet taas jäävät vähän millaisiksi sattuu.

Ja läppäri sängyssä yhdistettynä wlaniin ei empiiristen tutkimusteni mukaan auta unen saamista, mutta hieman se edes lämmittää.

Mukavat aivot

Aivoni ovat siinä mielessä mukavat, etten osaa koskaan murehtia yön yli nukuttuani samoja asioita kuin ennen uniani. Jos jokin asia illalla painaakin mieltä, niin viimeistään aamulla herätessä ovat huolet kaikonneet.

Eilinen meni samppanjaa ja punkkua juodessa, ei sitten ehditty jutuiltamme luistelemaan tahi leffaa katsomaan kuten olimme suunnitelleet vaan ilta meni vain hengaillessa ja ajatuksia vaihdellessa. Selkeästi minun ja Puolalaisen väliltä on jäänyt pois kaikki sellainen ylimääräinen lääppiminen ja pusuttelu, vaikka samassa sängyssä nukuimmekin. Selkeästi enemmän kaverilinjalla olemme kuin vielä kuukausi sitten ja oikeastaan ihan hyväkin niin. Juttelimme asiasta ja totesimme tosiaan, että jos kerran molemmilla on yksinäinen olo ja läheisyyden kaipuuta, niin mikäpä tässä on ollessa. Seksi on kuitenkin molemminpuoleisella sopimuksella jätetty pois kuvioista, niin ei tarvitse sitäkään miettiä.

Aamulla sitten taas pitkä aamiainen, jonka jälkeen pienelle kävelylenkille ympäri Töölönlahden ja Alppipuiston. Auringonpaistetta riitti ja säteet tuntuivat myös oikeasti lämmittävän pikkuhiljaa.

Kesäminkin salapoliisitoimisto onnistui bongaamaan minut ohimennen kadulla, mutta joutui myös omasta puolestaan vilaukselta nähdyksi. Jännä elämä minulla.

Riipii

No höh. Jostain on noussut taas vaihteeksi sellainen tyhjä ja ärsyttävä olo rintalastan alle. Elämä tässä muodossaan tuntuu tyhjältä, tarkoituksettomalta. Pitäisi siivotakin. Siinäpä vasta rohkaiseva muistutus koko nykyisen tilanteeni merkityksettömyydestä. Siirtelen papereita omiin pinoihinsa, ladon astioita tiskikoneeseen ja pyyhin pintoja. Lopputulos on se, että kämppä näyttää taas hetken siltä kuin täällä ei kukaan eläisi. Aikaan on saanut sen, että on taas pyyhkinyt todisteet omasta olemassaolostaan edeltäviltä päiviltä, viikoilta. Puhtaat sukat palloina kaapissa ei vaan riitä.

Jos olen vielä kesällä täällä, lyökää minua.

Kotona

Niin on matka saatu päätökseen. Reissun hauskimmat tapahtumat liittyvät äänekkääseen, todella hitaaseen ja yltiöpalvelualttiiseen huonoa englantia puhuvaan virolaiseen postivirkailijaan ja suuret naurut saimme myös Illy-kahvilassa kun samaisen yhtiön edustaja yritti nurkkapöydässä haalia lisää franchising-yrittäjiä varsin hupaisilla ja hatarilla myyntipuheilla.

Laivamatka meni miellyttävästi eikä me edes innostuttu kovin paljoa pussailemaan (se aloitti!). Nukuttiin kuitenkin yhdessä sen jälkeen kun olimme koko illan oikeastaan vaan istuneet hytissä ja jutelleet. Loppuillasta kävimme kietaisemassa vielä yhdet drinkit laivan ravintoloissa jonka jälkeen pystyi toteamaan, että hyttinyhjäys puolikkaan votkapullon kanssa oikeastaan oli se kaikkein paras ja fiksuin valinta.

Ja tosiaan: jo ennen kuin olimme satamaan menomatkalla päässeet oli hän jo varannut itselleen yösijan lauantaiksi. Passaahan tuo, talossaan on kuulemma jotkut isot bileet silloin ja tarvitsee turvapaikkaa kun ei kuitenkaan jaksa sitä metelöintiä kuunnella.

Nyt tahdon vain nukkumaan. Hieman olen sekaisin päästäni ja tuon edellisen postauksen kommentit ... antoivat ajateltavaa.

Action

Olen kirjoittanut aiemminkin siitä, että sillä tulevalla puolisollani, lasteni äidillä ja kumppanillani tulisi olla tietynlaista spontaaniutta toimissaan. Tämä kirvoittikin miltei näpyttelemään Puolalaiselle tekstiviestinä "I love you", mutta koska väärinymmärryksen riski on tuollaisissa aina melko suuri, niin jätin laittamatta. Laittelin nimittäin tekstiviestiä hieman vaille kahden, että onkos mitään suunnitelmia tästä illasta perjantaiaamulle. No kymmeneltä laivan vasta saapuessa satamaan olisi ollut yksi tentti, mutta kyllä hän silti lähtisi mielellään kolmen tunnin varoitusajalla risteilemään Tukholmaan. Miljoona pistettä tuosta. Ihailtavaa joustavuutta. :)

No, nettivarausjärjestelmä sitten onnistui huijaamaan sen verran, että varauksen loppuvaiheessa vasta tuli ilmi, että eipäs myydäkään enää tälle päivälle paikkoja ja kun yritti uudestaan niin totta tosiaan, oli poistunut myynnistä. Korvikkeena sitten lähdemme Tallinnaan hieman lyhemmälle krysningille. Passaahan sekin.

Niin, ja olen ollut tosiaan motivaatiosaikulla maanantaista tähän päivään ja huominen on muuten vaan vapaata. Jos ei tapahdu, niin sitten pitää laittaa tapahtumaan. Nyt "pakkaamaan" eli laittamaan reppuun puhtaat alusvaatteet ja deodorantti. Joskus aikanaan sinkkuuntuessani tein periaatepäätöksen, että kondomejakin minulla on aina mukanani, sillä ne eivät paljoa paina ja se kuitenkin harmittaisi huomattavasti paljon enemmän jos niitä tarvisi ja niitä ei ole kuin niiden kantaminen mukana turhaan.

Mutta älkää tosiaan ymmärtäkö väärin: minulla ei ole häneen enää mitään sensuuntaisia tavoitteita. Mutta aina pitää olla valmis. :)

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Miten tilata olutta suomeksi? (tervehdys jätetty tarkoituksella pois)

- Bisse
- Kalja
- Tuoppi
- Stobe
- Iso kolmonen
- Olut
- Karhu/Karjala/Lappari...

Listaa voisi varmasti jatkaa loputtomiin kaiken maailman ohrapirtelöillä, mallasjuomilla sun muilla, mutta noita nyt kuulee miltei päivittäin käytettävän. Tuli vaan mieleen kun tämän uuden sveitsiläisen - olkoon hän tästä eteenpäin vaikka Judy - kanssa keskustelimme paikallisesta kielestä ja tarpeellisista fraaseista. Ja ihan hyvin toimii erityisen meluisissa paikoissa myös se, että käsillään näyttää sellaista tuopin korkuista tyhjää tilaa käsillään. Tosin kannattaa tuota ruveta käyttämään vasta kun olet varma, että toinen tietää mitä sillä tarkoitat. :)

Josta tulikin mieleen eräs ilta slinkussa, jolloin olimme jo istuneet aika pitkän kaavan mukaan ja olimme tilaamassa laskua. Perjantai-ilta kiireisimmillään ja baarimikko sitten pienen etäisyyden päästä katsoi kysyvästi. Kansainvälinen lasku-käsimerkki (on kirjoittavinaan toisen käden kämmeneen) ja nyökkäys baarimikolta. Kohta eteen tulee lasi, jossa on 2cl votkaa, 2cl banaanilikööriä ja ginger alea. "No kun luulin, että se pörrääminen tarkoitti ampiaista", baarimikko sanoi ja löi pienen naurutuokion jälkeen laskun pöytään. Loistava heitto tuossa tilanteessa ja etenkin kun juomaa ei oltu laskulle laitettu. Toisaalla saa palvelua, toisaalla kohtelua.

Illalla taas vaihteeksi viinitastingiin, tänään ohjelmassa cavoja ja samppanjaa. Mukavaa viikonalkua kaikille!

Heinäkuu 2010

Ensimmäinen otti puolestaan kunniatehtävän vastaan jo useampi kuukausi sitten ja tuo toisessa kuvassa oleva on jo varattu. Viimeiseen tarvii vielä "muutaman nimen paperiin", että onnistuu, mutta suhteet sinnekin pitäisi olla kunnossa. Sillä pelkällä rahallahan tuota ei saa. Pitänee siis ruveta opettelemaan ranskaa - ja latinakin olisi ihan hyvä jos tahtoo kirkonmenoissa mukana pysyä. Missäs niitä kursseja järjestettäisiinkään...







...mutta kuten sanoin. Ette te kuitenkaan usko. Toisinaan epäilen itsekin, mutta osapuolet tuntien - eihän heiltä osaa oikein muuta odottaakaan.

Kaikki parhaat ovat aina varattuja

Kävin tänään hakemassa sen viimeisenkin vaihtarini lentokentältä kun hän nyt sattui saapumaan tänne vähän myöhässä. Välittömästi olimme täysin samalla aaltopituudella ja loppujen lopuksi kun olin hänet saattanut asunnolleen ja näyttänyt lähitienoot niin jäimme pariksi tunniksi vain juttelemaan kaikenlaisia. Aivan loistavaa, ja mikä parasta, jo hyvin varhaisessa vaiheessa hän toi sivulauseessa esille sosiaalisen statuksensa niin ei tarvi ruveta arpomaan. Mikä kontrasti hänessä onkaan esimerkiksi yhteen toiseen tutoroitavaani, jonka kanssa en oikein osaa edes puhua mistään kun kemiat eivät samalla tavalla vain täsmää ja yhteisiä puheenaiheita ei juurikaan ole.

Mutta todella mukava henkilö on tämä uusin ulkkarituttavuus. Ja onhan se ihan kivaa, että on mahdollisesti Sveitsissäkin sitten joskus paikka jonne voi mennä lokkeilemaan. :)

Nyt aion tehdä jotain historiallista ja koitan mennä nukkumaan ennen kymmentä!

Rymy-Eetu

Jos nyt vaikka keskittyisi niihin eilisillan positiivisiin puoliin. Rymy-Eetu oli kaikessa korniudessaan aivan mahtava paikka. Ei uskoisi Suomessa olevansa ja porukka oikeasti tanssi pöydillä ja lauloi mukana. Ei tuota monesti jaksaisi, mutta tupa oli täynnä jo iltakymmenen aikaan ja livebändi soitti (kuten soittaa joka ilta) musiikkia tasaisin välein koko illan. Myös erittäin hyviä oluita on siellä tarjolla. Suosittelen ehdottomasti. Niin räikeä Baijeristereotypiaeksploitaatio, että se oikeasti jopa toimii. Hulvaton paikka. Ja kaverini lupaili, että siellä on kaupungin parhaimmannäköiset tarjoilijat. Asia, johon en yleensä kiinnitä huomiota tai jonka perässä en muutoinkaan juokse, mutta täytyy myöntää, että olihan siellä äärimmäisen kaunista katseltavaakin.

Sen jälkeen menimme vielä Foxyyn istumaan iltaa ja näin aamulla ketuttaa aikamoisesti, että tulipahan laitettua 100e aika turhaan sinne ottaen huomioon oman tilan ja että kuinka hyvin pystyi enää siinä vaiheessa mitään maistamaan. Mutta pitäähän siellä käydä ihan kannatuksenkin vuoksi. Hyviä viinibaareja kun ei oikeasti liikaa tässä maassa ole.

Seksi krapulassa toimisi muuten hyvin myös siinä mielessä, että tuollaiset edellisen illan typerät tempaukset olisi helpompi unohtaa.

Fucked up

Tänään on ollut aina vitun sekava päivä. Ensinnäkin minua on pyydetty bestmaniksi hyvän ystäväni toimesta ja luonnollisestikin otin kunniatehtävän vastaan. Häät itsessään ovat vuonna 2010 ja jos niistä tähän blogiin kirjoittaisin niin kukaan ei jo tehtyjä varauksia ja suunnitelmia uskoisi todeksi.

Toisaalta olen puhunut ystäväni kanssa tänään myös hänen työstään, ongelmista siellä, voimattomuuden tunteesta ja itsemurha-aikeista. Koko ajan tiedostaen sen, että tällä puolustusvoimien palveluksessa olevalla henkilöllä nyt vaan sattuu ihan oikeasti olemaan pääsy aseisiin ja oikeisiin ammuksiin koska tahansa. Se tuo nimittäin hieman uutta perspektiiviä keskusteluun kun toinen sanoo, että hänellä on pöydällä Walther P99 sekä lippaallinen 9mm patruunoita ja että nyt pitäisi tehdä päätöksiä. On puheidensa perusteella sellainen tilanne, että mikäli hänen hakemaansa siirtoa ei hyväksytä niin sitten on hänen mielestään tehtävä lopullisia ratkaisuja. Sillä hän ei enää jaksa.

Uskon ja luotan siihen, että hän tajuaisi, että hänen toisessa maassa oleva kihlattunsa odottaa siellä, että hänellä olisi elämä siellä. Ettei hän tekisi mitään typerää.

Toivon asioita, joihin en tunne voivani vaikuttaa.

Linnut laulavat takapihallani.

Culture vs. binging

Juuri kun mitään ei mukamas tapahdu niin yht'äkkiä vedetäänkin kolmesta suunnasta kulttuurin, juomisen tai juomakulttuurin pariin. No ilta ainakin alkaa kulttuurilla kun mennään Puolalaisen kanssa katsomaan tanssia. (Linkki on oikeastaan vain ja ainoastaan Duussia varten tuossa. :)

Illemmalla sitten ehkä blogi-ihmisiä oluen merkeissä tai sivistyneempää juomakulttuuria yhden toisen henkilön matkassa, joka sattuu kaupungissa olemaan. Emmätiiäviälä. Ehkäpä ne suunnitelmat tästä vielä selkenee illan myötä.

Kun ei ole mitään kerrottavaa

Hengissä ollaan, töitätöitätöitä. Odotusta. Tylsää elämää (heh, pari päivää) mutta vakaasti kohti muutosta. Toivottavasti. Unirytmi edelleen vinksallaan. Taidan koittaa nukkumaanmenoa. Pakko sitä on jossain vaiheessa nukahtaa.

Unikaveri

Hmm, suurin piirtein kuukauden verran näemmä pystyn yksikseni nukkumaan ennen kuin alkaa illan tullen miettimään, että olisipahan kiva painaa joku tähän viereen, lähelle lämmittämään. Pitänee koettaa hankkia jostain joku toinen unikaveri sillä oikeasti on sanoinkuvaamattoman ihanaa herätä aamulla jonkun miellyttävän ihmisen viereltä. Nyt vain tuntuu, että ainoa lämmin asia tässä sängyssä on pieni läppärin alle jäävä kohta, jonka lämpö haihtuu kivuliaan nopeasti.

Hugbuddyn paikka olisi taas avoinna. :)

Networking

Miten ollakaan että duunissa satuinkin jäämään juttelemaan melko pitkäksi aikaa yhden suuren tietokonevalmistajan edustajan kanssa, joka oli Lontoosta käymässä. Juteltiin ko. firman markkinaosuuksista, brand perceptionsta ja yleisestä tilanteesta Suomessa ja tuli siinä keskustelun lomassa mainittua omasta mahdollisesta muutosta. Hän sitten välittömästi lykkäsi käyntikorttinsa käteeni ja sanoi, että "You really seem to know your stuff. Have your CV ready when you come."

Olen aina ollut sitä mieltä, että elämässä pitää vaan osata tarttua pieniin ja uskomattomiin sattumuksiin ja koettaa seurata niitä mahdollisimman pitkälle, sillä koskaan ei voi tietää, että mistä mitättömän pienestä kohtaamisesta alkaa mullistava tapahtumaketju. Olkoon se sitten työn tai seurustelun suhteen, niin koskaan ei pidä aliarvioida tuollaisia pieniä sattumia. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja vaikkei siitä mitään tulisikaan, niin eipähän jää ainakaan kaihertamaan ettei ottanut selvää.

Arkisempina asioina voisin mainita, että unirymini on kellahtanut lomamoodiin ja heräsin tänäänkin vasta kahden aikoihin iltapäivästä kun Puolalainen soitti ja pyysi kanssaan kahville. Kyllähän sitä puolessa tunnissa käy suihkussa, suorittaa aamutoimensa ja hankkiutuu keskustaan jos vaan on motivoitunut. Duuniin mentäessä tuohon kun yleensä joutuu varaamaan vähintään tunnin.

Voisiko joku muuten kertoa minulle, että mitä hyötyä Blogispotista on? En ole vain päässyt sisälle sen toimintaan, hyötyihin, käyttölogiikkaan tai ylipäätänsä oikein mihinkään vaikka nyt tämänkin blogin sinne lukija-ahneuksissani lykkäsin. Voisi varmaan kirjoittaa postauksen otsikolla "Blogispotin hyödyttömyydestä" ja katsoa kuinka monta ihqpallosydäntä se palvelussa keräisi. Tai että kuinka monta "blogi-kansalaista" tuolle antaa suositus-äänen omalla käyttäjä-tunnuksellaan.

Lomakuumetta

Viiden viikon kuluttua olen etelässä. Tässähän ehtisi ottaa vaikka äkkilähdön jonnekin vielä ennen sitä... Saisikohan ylipuhuttua äidin kiipeämään prätkän selkään auton vuokraamisen sijasta. Kuuspuolikas Transalp varmaan riittäisi kokonsa ja tehonsa puolesta ihan mukavasti. Täytynee katsoa paikan päällä mikä on fiilis, tiestön kunto ja liikennekulttuuri.

Voisipa tästä ehkä kohta laittaa vähän ruokaa ja jatkaa haaveilua. Ihanaa kun on tiedossa matka. Täytyy vaan toivoa, ettei Blue1 mene lakkoon juuri ennen reissua. Would be just my luck.

Mulla meinaa jäädä englanti muutenkin jo päälle, niin kauhulla odotan että mitäköhän siellä Lontoossa tapahtuisi. Vi ska se.

Olisi kiva päästä käyttämään taas espanjaa ja saksaakin vähän enemmän. Kielitaito kun tuppaa ruostumaan jos ei kieltä käytä. No tuota edellämainittua tullee käytettyäkin jahka reissuun pääsee. Sakun kanssakin puhumme oikeastaan ainoastaan englantia.

Mukava olo. Helpottunut ja onnellinen. Odottava, avoin. Kuukin on kaunis nopeasti liikkuvien pilvien takana.

Yön yli

Uni tekee ihmeitä. Olo on tosiaan eilisestä helpottunut ja onnellinen. On rankkaa nopealla aikataululla olla muuttamatta päänsisäistä maailmankuvaa vastaamaan reaalimaailman akuutteja tapahtumia ja keskittyä saman prosessin edesauttamiseen toisen päässä, mutta niinhän se menee, että toisinaan tässä maailmassa pitää olla vahva toisille ja vasta sitten kun on palannut takaisin omaan kotiinsa lukitun oven taakse sallii itsensä vaipua selkä ovea vasten eteisen matolle hetkeksi kokoamaan itseään. Unen aikana tosin aivot osaavat aika hyvin jäsennellä asioita ja nukutun yön jälkeen monesti kaikki on selvempää.

Olen todella tyytyväinen koko kuvioon. Ja muutenkin on kiva, että olen saanut naisasiani pitkästä aikaa ihan kohtalaisen hyvään järjestykseen, eli ei epäselviä säätöjä emotionaalisesti merkittävien ihmisten kanssa, ei minussa roikkuvia ei-niin-miellyttäviä ihmisiä eikä oikeastaan mitään muutakaan ihmissuhdetta siinä mielessä. Voi taas kulkea silmät hieman avoimempina.

(on muuten henkisesti aika vitun raskasta olla tällaisessa tilanteessa toiselle tukena)

Hajalla

Tämän päivän olen viettänyt tosiaan Puolalaisen kanssa, lähinnä kuivattaen kyyneleitään paitani rintamukseen. Samalla myös sain vahvistusta teorialleni pettämisen suhteen. Lyhykäisyydessään siis ajattelen, että kerran voi pettää siten, että asiat vain tapahtuivat ja oli huono olla parisuhteessa tai mitävaan, mutta jos pettää toisen kerran, niin sitä en olisi enää valmis antamaan anteeksi, sillä jos ensimmäisen kerran morkkikset eivät viestitä mitään ja teon uusii, niin sitten on parisuhteessa jotain todella vialla. En siis todellakaan hyväksy pettämistä, mutta yhden kerran olisin valmis antamaan anteeksi jos se saa toisen tajuamaan, että kuinka paljon omasta partneristaan välittää. Eli muuttui jokin kuten hieman tuolla ounastelinkin. En sanoisi että huonompaan suuntaan, mutta varmasti hieman erilainen tulee suhteemme olemaan kuluvan kevään aikana.

Tavallaan on myös hienoa, että olen pystynyt avaamaan hänen silmänsä sille, mitä hän oikeasti haluaa sillä se helpottaa myös oman ajatusmaailmani jäsentämistä kun ei enää tarvi arvuutella mitä toinen tahtoo. Metodi oli ehkä hieman turhan raju, mutta viesti meni perille.

Ja siis kyynelten syy oli siis enimmäkseen koti-ikävä ja kaipaus, nyt kun heillä kerrankin meni taas poikaystävänsä kanssa oikeasti hyvin ja kun hän on suhteensa arvon todella ymmärtänyt.

Ystäväksi hänet kuitenkin luen vaikka olemmekin oikeasti vasta todella vähän aikaa tunteneet.

Haaskausta

Olen ollut lukemattomissa ja taas lukemattomissa ilmaisen viinan bileissä, mutten vielä kertaakaan muiden piikkiin Luxissa istumassa koko iltaa looshissa. Tai siis eilen olin. Erään Suomessakin toimivan pokerisaitin bileet ja täytyy sanoa, että hyvin pitivät illuusiota yllä siitä, että pokeri on pelkkää glamouria. Katselin nimittäin hieman sitä tahtia, jolla ihmiset tilasivat aina vaan uutta votkapulloa pöytään (125e/kpl) ja kun olivat ystävällisesti jättäneet vielä talon alkoholilistankin siihen pöytään niin totesin isännän kysymykseen "mitä haluatte lantringiksi" humoristiseen sävyyn, että "pullo Krugia". Taisi kaveri itsekin olla samppanjamiehiä kun silmät kirkastuivat ja tilaus lähti välittömästi (255e/plo). Suurta haaskaustahan se jo noin seitsemän nautitun alkoholiannoksen jälkeen oli, mutta pääsipähän maistamaan. Ja tuohan oli siis vain se vuosikerraton peruspullote, vintagea löytyy vielä kellarilta odottamasta ja eivät ne odotukset ainakaan laskeneet tuon myötä.

Kuori omena päässäsi -kirjan innoittamana tuli myös rikottua jälleen uusi samppanja-ensimmäinen. Uutenavuotena kun ensimmäistä kertaa join samppanjaa saunassa ja myös sain elämäni ensimmäisen samppanjasuihkun niin nyt voin sitten todeta että olen ensimmäistä kertaa juonut Krugia käydessäni samaan aikaan WC:ssä. (Hei, ihan oikeesti! Se on syvällinen filosofinen harjoitus kun nestettä samaan aikaan tulee lisää kehoon ja poistuu siitä. Hieman kuin puro, joka virtaa suoraan lävitsesi.) Mutta ehkäpä tuon myötä sitä voi itsekin myöntää, että ihan hukkaanhan se meni ja täytyy sitä vielä uudestaankin päästä maistamaan.

Kivat bileet silti. Alkoholin suhteen kvaliteetti jyräsi kvantiteetin eilisenä iltana, joten tänään ei oikeastaan ole edes krapulaa. Mutta seuraa on. :)

Illaksi

Loistavaa, sain kutsun tulla syömään kotitekoista pizzaa. Parhautta krapulassa heti sen edellisessä postauksessa mainitun jälkeen. Illalla olisi taas kaverin elektro-folk-heavybändin keikka Factoryssä. Voisihan sen käydä tarkastamassa, mutta lienen kokislinjalla tämän päivän. Nyt pitäisi vain pukea päälleen ennen kuin voi lähteä ulos. Olis vaan paljon helpompaa olla kylpytakissa koko ajan joka paikassa. Ainakin tällaisina päivinä. :)

Darra

Olo on huono.
Käännähdän kyljelleni,
hengitän syvään.
Miksei minulla ole
jääkylmää Coca-Colaa?

--

Keikka meni hyvin, mutta alkoholia tuli kuin huomaamatta nautittua hieman enemmän kuin yleensä. Sisälämpötila on varmaan jossain kymmenen asteen tienoilla, mutta kun itse on peiton alla niin viileä sisäänhengitysilma tuntuu erittäin mukavalta. Iho on niin herkkä, että kaikki kosketukset tuntuvat moninkertaisina.

Onko muuten olemassa ihmisiä, joita ei sellaisessa sopivassa pienessä krapulassa panettaisi? Ymmärrän hyvin, että pahassa darrassa ei leikit miellytä, mutta jos on muutoin toimintakykyinen, niin ainakin likimain kaikki kenen kanssa olen asiasta keskustellut ovat krapulassa kiimaisempia kuin normaaliaamuna. Jos joku ei voisi ajatellakaan harrastavansa seksiä krapulassa, niin ilmoittautukoon kommenttilootaan. Tai jos jollain on hyvä selitys tuollaisille mielihaluille niin kertokaa toki sekin. En jaksa itse nyt sattuneesta syystä hirveästi ajatella, vaikka usein tätä olotilaa luovaksikin sanotaan.

Rocksiin

Velcra ->

Sakun kanssa

Väsyttää, mutta kirjoitetaan nyt kun Kesäminkki tuolla viime vuoden viimeisessä kommenttilootassa itki päivitysten perään... Kuinka tuollaiselta nimimerkiltä voisi muka kieltää mitään?

Tänään olen viettänyt oikein mukavan päivän Sakun kanssa. Olimme sopineet että näemme kolmen maissa ja lähdemme pienelle kävelylenkille nyt kun tännekin on vihdoin saatu hieman lunta. Olin varautunut napajäätikkövaellukseen termarillisella kuumaa kaakaota (punaisesta maidosta ja Van Houtenista, ei mitään korviketta). Myöskin ghettoistuma-alustat olin askarrellut muutamasta vanhasta kauppalehden numerosta ja parista muovikassista. Oli sitä varsin mukava istua Alppipuiston kalliolla tuulensuojassa pikkupakkasessa lämmintä kaakaota hörppien. Jatkettiin matkaa sitten kämpilleni ja juotiin teetä lämmittelyn ja juttelun lomassa. Jotain kautta sitten päädyimme sohvalle katsomaan Rakkautta ennen aamua&auringonlaskua -elokuvat. Raukkaparka kun ei niitä ollut koskaan aiemmin nähnyt. Siinä välissä sitten vein hänet pitkän kädenväännön jälkeen Soul Kitcheniin syömään (kun ei kukaan eilen tullut :). Miksi naisten pitää tehdä jostain niin mitättömästä asiasta kuin ruuan tarjoaminen niin hiton iso numero? Ei ymmärrä. Arvostan hyvää seuraa sen verran paljon, että ei siinä samppanjapullon tai normaalin ravintolaruuan hinta paljoa paina. No, takaisin kämpille ja viinikaapista hyvää valkkaria leffan seuraksi. Kuin huomaamatta kello olikin jo kolme ja lähdimme sompailemaan takaisin Pasilaan.

Todella mukava päivä, ihan mahtityyppi on hän, vaikkei meistä romanttisessa mielessä mitään tullutkaan. Ja olen siitä oikeastaan erittäin onnellinen. Huomenna lentokentälle vastaanottamaan uusia vaihtareita. Täytyy katsoa minkälaisia henkisiä ongelmia onnistun heidän kanssaan itselleni luomaan. Tai jos nyt vaikka koittais herätä ensin ajoissa, kellohan on paria minuuttia vailla neljä! Hyvää yötä!

Ei jaksa jäsentää

Päässäni pyörii taas irrallisia asioita, joita en jaksa sen tarkemmin jäsennellä, joten kirjoittelenpa tähän pari lyhyttä kaneettia.

Eilinen viinitasting meni onnistuneesti ja ilta päättyi Onnelaan. Onnelassa näin lähialepan kassatytön, joka tulikin välittömästi juttelemaan. "Moi! Sä käyt aina meidän Alepassa!", hän tokaisi iloisesti. "Joo, pakostahan sitä kun ei ilman ruok...", aloitin vastaustani kun ilmeisesti tämän neitosen poikaystävä pongahti uhoavaisena vierelle ja tytön ollessa silminnähden vaivautunut hän tokaisi tytölleen todella typerällä äänensävyllä "Moi! Sä käyt aina meillä yökylässä!" siten että minä varmasti sen kuulen. Voi luoja, että meinasin revetä nauramaan. Kundi sitten miltei rupesi raahaamaan tätä pois luotani ja huikkasin siihen perään vaan, että törmäillään varmasti tässä vielä. Pitänee kysyä seuraavalla kauppareissulla, että onkohan hänen poikaystävänsä hieman mustasukkaista sorttia. :)

Viime yönä näin mukavia unia Puolalaisesta. Ei mitään eroottista, lähinnä vain ajatus siitä, että hän oli siinä vierellä. Tuntui hyvältä.

Olen ilmoittautunut poissaolevaksi tämän lukukauden ajan koulusta. Duunia vähän täysipäiväisemmin. Lontoo on vielä hieman avoinna, mutta olen valmis lähtemään maaliskuun alussa jos niikseen tulee.

Viime päivinä olen katsellut Weeds-nimistä televisiosarjaa, jota on näemmä Nelosellakin esitetty. Eka tuotantokausi kohta katsottu ja toinen ja kolmas jo ladattuina. Tykkään.

Lähtisikö joku tänään Soul Kitcheniin syömään? (heh, miten niin lyhyellä varoitusajalla?) Ei jaksa kokata, mutta ei viitsisi yksinkään lähteä.

Olen aika onnellinen.

Yö

Taas on kello hieman yli kaksi ja minä virkeimmilläni. Huomenna pitäisi siivota, käydä ostamassa lauantaiseen tastingiin viinit Alkosta ja illalla mahdollisesti siskon luokse syömään kun vanhemmatkin ovat kaupungissa käymässä. En ole tosiaan tainnut tuosta lauantaisesta vielä mainitakkaan, mutta pääsen taas vaihteeksi vetämään yhtä viinitastingia ja valitsemaan viinit (16 henkeä, 400 euroa = Pouilly-Fumé:ta, Premier/Grand Cru Chablista, verrokiksi uuden maailman Sauvignon Blancia ja Chardonnayta...) Jälkiruuaksi jotain herkkuja... Ehkä Brown Brothersin Late Harvested Orange Muscat & Flora ja joku Sauternes. Slurps. Tuskin maltan odottaa. :)

Vähänkö odotan yhdennettätoista päivää. Turha sitä on kiistäminen.

Tulkaa ja nukuttakaa

Äh, miksei minua nukuta?

Viesti Puolasta

Miten muka voi kieltäytyä jos toinen sanoo tulevansa 11.pvä takaisin ja kysyy, että onko minulla jo suunnitelmia sille illalle, sillä hän ei halua olla yksin. Ei siis sillä, että minulla mitään tuota vastaan olisi - päinvastoin. Jotenkin sitä vaan on omaksunut naisellisia piirteitä siinä, että ei vaan jaksa uskoa, että "I don't wanna be alone" tarkoittaisi vain ja ainoastaan sitä mitä siinä todella sanotaan.

Syteen tai saveen

Olen tehnyt paljon huonosti harkittuja, tätä kevättä koskevia päätöksiä ilman varmuutta siitä, että miten asiat tulevat menemään. Tuntuu tyhmältä, mutta olo on tänään muutenkin ollut aika alavireinen. Ylihuomenna toivottavasti asiat selkenevät hieman.

Ainakin olen nyt tehnyt jotain, että muutoksia tapahtuu, sillä pää halkeaa jos ei kohta ala tapahtumaan. Edes jollain rintamalla, sillä tällaista paikallaan sutimista en vaan jaksa.

Kiesus notta vituttaa.

Selvitty

Uusi vuosi, uudet kujeet. Vuodenvaihde meni oikeastaan äärimmäisen mukavasti saunakeikkojen välillä parvekkeella pyyhkeeseen kääriytyneenä istuessa samalla kun isäntä ruiskutti päälleni Veuve Clicquotia. Älkää kysykö. Mutta siis saunassa olin vuodenvaihteen ja koko ilta meni hyvän ruuan ja juoman merkeissä ilman ensimmäistäkään omaa rakettia tai paukkua. Ja olihan siellä tosiaan myös Wii ja Guitar Hero, eli tylsää ei ollut missään vaiheessa, vaikka alkuillan väkinäinen rappakalja-kierros meinasikin viedä uskon oikeasti hauskasta ja mieleenpainuvasta uudenvuodenjuhlinnasta.

Tänään on ollut hieman hillitympi krapulapäivä, käytiin leffassa katsomassa Orpokoti. Suosittelen. Parhaat naurut sai tosin elokuvan lopussa kun edessämme istunut n. 17-vuotias poika totesi kavereilleen, että "mä en tajunnut tota loppua". Mutta varsin koskettava ja paikoin säpsähdyttävä elokuva.

Nyt voisin mennä peiton alle syömään kolmekymmentäkaksi klementiiniä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille!