Viiden viikon kuluttua olen etelässä. Tässähän ehtisi ottaa vaikka äkkilähdön jonnekin vielä ennen sitä... Saisikohan ylipuhuttua äidin kiipeämään prätkän selkään auton vuokraamisen sijasta. Kuuspuolikas Transalp varmaan riittäisi kokonsa ja tehonsa puolesta ihan mukavasti. Täytynee katsoa paikan päällä mikä on fiilis, tiestön kunto ja liikennekulttuuri.
Voisipa tästä ehkä kohta laittaa vähän ruokaa ja jatkaa haaveilua. Ihanaa kun on tiedossa matka. Täytyy vaan toivoa, ettei Blue1 mene lakkoon juuri ennen reissua. Would be just my luck.
Mulla meinaa jäädä englanti muutenkin jo päälle, niin kauhulla odotan että mitäköhän siellä Lontoossa tapahtuisi. Vi ska se.
Olisi kiva päästä käyttämään taas espanjaa ja saksaakin vähän enemmän. Kielitaito kun tuppaa ruostumaan jos ei kieltä käytä. No tuota edellämainittua tullee käytettyäkin jahka reissuun pääsee. Sakun kanssakin puhumme oikeastaan ainoastaan englantia.
Mukava olo. Helpottunut ja onnellinen. Odottava, avoin. Kuukin on kaunis nopeasti liikkuvien pilvien takana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ihanaa, että sä lasket päiviä, vaikka johonkin juttuun olis viikkokaupalla aikaa.. :)
Sitä aina jaksaa paremmin kun on jotain mitä odottaa... :)
Oliski niin ihanaa lähtee reissuun... =)
Lähetä kommentti