Väsyttää, mutta kirjoitetaan nyt kun Kesäminkki tuolla viime vuoden viimeisessä kommenttilootassa itki päivitysten perään... Kuinka tuollaiselta nimimerkiltä voisi muka kieltää mitään?
Tänään olen viettänyt oikein mukavan päivän Sakun kanssa. Olimme sopineet että näemme kolmen maissa ja lähdemme pienelle kävelylenkille nyt kun tännekin on vihdoin saatu hieman lunta. Olin varautunut napajäätikkövaellukseen termarillisella kuumaa kaakaota (punaisesta maidosta ja Van Houtenista, ei mitään korviketta). Myöskin ghettoistuma-alustat olin askarrellut muutamasta vanhasta kauppalehden numerosta ja parista muovikassista. Oli sitä varsin mukava istua Alppipuiston kalliolla tuulensuojassa pikkupakkasessa lämmintä kaakaota hörppien. Jatkettiin matkaa sitten kämpilleni ja juotiin teetä lämmittelyn ja juttelun lomassa. Jotain kautta sitten päädyimme sohvalle katsomaan Rakkautta ennen aamua&auringonlaskua -elokuvat. Raukkaparka kun ei niitä ollut koskaan aiemmin nähnyt. Siinä välissä sitten vein hänet pitkän kädenväännön jälkeen Soul Kitcheniin syömään (kun ei kukaan eilen tullut :). Miksi naisten pitää tehdä jostain niin mitättömästä asiasta kuin ruuan tarjoaminen niin hiton iso numero? Ei ymmärrä. Arvostan hyvää seuraa sen verran paljon, että ei siinä samppanjapullon tai normaalin ravintolaruuan hinta paljoa paina. No, takaisin kämpille ja viinikaapista hyvää valkkaria leffan seuraksi. Kuin huomaamatta kello olikin jo kolme ja lähdimme sompailemaan takaisin Pasilaan.
Todella mukava päivä, ihan mahtityyppi on hän, vaikkei meistä romanttisessa mielessä mitään tullutkaan. Ja olen siitä oikeastaan erittäin onnellinen. Huomenna lentokentälle vastaanottamaan uusia vaihtareita. Täytyy katsoa minkälaisia henkisiä ongelmia onnistun heidän kanssaan itselleni luomaan. Tai jos nyt vaikka koittais herätä ensin ajoissa, kellohan on paria minuuttia vailla neljä! Hyvää yötä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Naiset, tai ainakin suomalaiset naiset, tekevät ruoan tarjoamisesta niin ison asian, koska suomalaisessa kulttuurissa kasvaneina he eivät ole tottuneet siihen, että mies tarjoaa. Taidamme olla lisäksi niin tottuneita tasa-arvoiseen käyttäytymiseen, että emme edes oleta miehen tarjoavan. Tai sitten se vaan kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, omasta pidetään kiinni, eikä toiselle anneta ainaskaan ;).
Myös minä kuulun niihin naisiin, joiden mielestä jokainen tarjottu ateria on jotenkin erityisen hieno. Ja on se sentään romanttisempaa kuin tarjota vain yksi bisse :)
Pjaa
Juu, ja kuulemma Etelä-Saksasta kotoisin olevat ovat paikallisia Laihialaisia, joten piti hieman vängätä. Pyysin sanomaan yhden hyvän syyn, niin sitten luovuttaisin, mutta muutoin vien hänet syömään.
Ja olisihan se tietenkin romanttista jos sellaisia ulottuvuuksia hakisi. Mutta ihan ystävyyspohjalta olemme kuitenkin liikkeellä, molemmin puolin.
Helou :)
Kai sä oot pokannut uusista vaihtareista jo jonkun? ;)
jeje, maininta täälläkin! onpa erityinen olo :)
siks täällä porailin, kun mulla ei nuo sun tänvuotiset päivitykset jostain syystä ollenkaan näkyneet vielä eilen, vaikka niitähän oli näköjään tälle vuodelle jo useampia. no, kiitos nyt sitten kuitenkin :)
Lähetä kommentti