Tänään on ollut aina vitun sekava päivä. Ensinnäkin minua on pyydetty bestmaniksi hyvän ystäväni toimesta ja luonnollisestikin otin kunniatehtävän vastaan. Häät itsessään ovat vuonna 2010 ja jos niistä tähän blogiin kirjoittaisin niin kukaan ei jo tehtyjä varauksia ja suunnitelmia uskoisi todeksi.
Toisaalta olen puhunut ystäväni kanssa tänään myös hänen työstään, ongelmista siellä, voimattomuuden tunteesta ja itsemurha-aikeista. Koko ajan tiedostaen sen, että tällä puolustusvoimien palveluksessa olevalla henkilöllä nyt vaan sattuu ihan oikeasti olemaan pääsy aseisiin ja oikeisiin ammuksiin koska tahansa. Se tuo nimittäin hieman uutta perspektiiviä keskusteluun kun toinen sanoo, että hänellä on pöydällä Walther P99 sekä lippaallinen 9mm patruunoita ja että nyt pitäisi tehdä päätöksiä. On puheidensa perusteella sellainen tilanne, että mikäli hänen hakemaansa siirtoa ei hyväksytä niin sitten on hänen mielestään tehtävä lopullisia ratkaisuja. Sillä hän ei enää jaksa.
Uskon ja luotan siihen, että hän tajuaisi, että hänen toisessa maassa oleva kihlattunsa odottaa siellä, että hänellä olisi elämä siellä. Ettei hän tekisi mitään typerää.
Toivon asioita, joihin en tunne voivani vaikuttaa.
Linnut laulavat takapihallani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti