Melkein samalla kaavalla kuin vuosi sitten. Tosin nyt lounastaminen ei tapahtunut työajalla, vaikka nautitun puolikkaan samppanjapullollisen, kolmen ruokalajin ja parin viinilasillisen jälkeen töihin menikin. Paikkana edelleen Michelle, joka oli kauhistukseksemme uudistanut ruokalistaansa epäilyttävän Rosso/Amarillomaiseen tyyliin ja nyt listalla keikaili kaikenlaisia ribsejä ja burgereita. Klassista salade michelleä ei enää ollut ja kana-Caesariin oli päälle viillelty tortillasuikaleita! Tortillahan ei sinällään kelpaa juuri muuhun kuin lihapalojen nostamiseen suuhun ja tässäkin ruokalajissa se oli vähintäänkin omituinen. Kyllä perinteiset krutongit vaan olisivat toimineet niin paljon paremmin... Muutoin salaatti oli ensiluokkaista ja pääruuatkin totuttua tasoa. Jälkiruokana tarjottu lakka-Crème Brûlée oli myöskin melkoinen pettymys - tähän aikaan kun tuoreita lakkoja ei oikein tahdo saada ja muutenkin lakan ja vaniljan yhdistelmä on hieman ei-toimiva ainakin omilla makunystyröillä. Ihan syötävää se oli, mutta parempaa olisi ollut ilman ylimääräisiä marjoja.
Jokin yhdestä kantaravintolastani silti vain puuttui vaikka keittiössä mitä ilmeisimmin samat henkilöt vielä kokkailevatkin laadusta päätellen. Veikkaan vaan että uuden omistajan mukanaan tuomat burgerit eivät keitiön mielestä ole ihan yhtä hyvä idea kuin perinteinen ranskalainen herkkukeittiö. Vähän kuin laittaisi Delacroix'n maalaamaan tiemerkintöjä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti