Jos olisin huolestuvampaa sorttia niin varmasti koko tämä kuvio Puolalaisen kanssa aiheuttaisi suunnattomasti päänvaivaa. Hiljattain olen kuitenkin onnistunut pääsemään yli kaikenlaisesta stressailusta mitä "seurusteluumme" liittyy ja tyytynyt vain toteamaan, että kaikki loppuu aikanaan. Olemme kesäkuun alussa lähdössä viikon mittaiselle kiertoajelulle Suomessa ja tämän jälkeen olisi tarkoitus napata lautta lahden yli ja sompailla julkisilla Via Balticaa pitkin kiireettömästi Puolaan. En oikeastaan halua edes kuvitella sitä tunnetta, joka erotessa tulee, mutta kaikki tämä on taatusti suurempaa ja antanut minulle enemmän kuin se, mistä joudun luopumaan.
Lento Varsovasta Helsinkiin saattaa silti olla aika hiljainen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
tai ehkä kaikki meneekin toisin? kannattaa elää näissä asioissa päivä kerrallaan... vaikka niin tunnut muutenkin elävän. Tai mikäs minä olen neuvomaan...
Salaa kuitenkin toivon kaunista loppua suhteellenne.
Pessimisti ei pety koskaan. :)
Lähetä kommentti